Joulukalenteri (7.luukku)

Romanttiset jouluelokuvat kuuluvat joulun aikaan yhtä tiukasti kuin vihreät kuulat, piparit ja punainen tarjoussähkökynttelikkö. Yleensä elokuvat ovat niin kamalaa höttöä, että hävettää katsoa. Love Actually on hyvää viihdettä, mutta muita vastaavia ei heti tule mieleen. Kyllä niitäkin todennäköisesti löytyy. Elokuvassa näyttelee romanttisten komedioiden grand old man Hugh Grant (hän on muuten jo 63-vuotias). 

Jos kaipaa anarkistisempaa meininkiä, suosittelen lämpimästi Tia Kouvon ohjaamaa Mummolaa. No sitä ei voi kylläkään mainita romanttiseksi komediaksi, vaan Mummola kuuluu jouluun kuin humalassa toikkaroiva sukulainen tai palaneet joulutortut. 

Kuulin joidenkin harrastavan romattisia jouluelokuvia katsoessaan bingoa, johon kuuluvat ainakin seuraavat tärpit: kaakao, luistelu, lumikinokset, takkatuli ja suudelma. Joku arveli romanttisten jouluelokuvien rahoituksen tulevan kristillisiltä tahoilta, mahdollisesti peräti Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeeltä, niin säädyllisiä ne ovat.

Mies ja nainen (kyseessä on tietysti valkoinen heteropari) vihaavat alkuun toisiaan. Kuinka usein oikeassa elämässä toisiaan vihaavat henkilöt päätyvät yhteen? 

Tämän päivän joulukalenterin luukusta putkahtaa siirappinen jouluelokuva. Nautitaan kaakaon ja tädin lahjottamien Pandan juhlapöydän suklaakonvehtien kera.

Joulukalenteri (6.luukku)

Kadun tätä joulukalenterihommaa. 

Olen tänään kuullut Finlandian kahdesti ja laulanut Maamme-laulun Tampere-talon katsomossa yhdessä kuoron ja muun konserttiyleisön kanssa. Melkein itkin, mutta en kuitenkaan.

Keittiön pöydällä palaa kaksi kynttilää, toinen valkoinen, toinen vaaleanruskea, valkopilkullinen. Jälkimmäinen on vinossa. Isä on ollut aina tarkka itsenäisyyspäiväkynttilöistä, eivätkä nämä täyttäisi standardeja, ovat eripituisiakin. Isäkään ei taida enää uskoa, että kynttilöiden puuttuminen ikkunalaudalta paljastaisi, että talossa asuu kommunisteja

Mistäköhän  Teemu Muurimäen yhteystiedot saa, jos tarvitsisi teettää leninki linnan juhliin. Haluaisin viiden metrin laahuksen. Mielummin överit kuin vajarit sanoi lukupiiriystäväni, joka oli pukeutunut lurexiin viimekertaisessa lukupiiritapaamisessa. 

Näin itsenäisyyspäivänä saatte joulukalenterista sinivalkoiset itsenäisyyspäiväkynttilät (Tokmanni 3.99 euroa).

Joulukalenteri (5.luukku)

Joko olette hankkineet neljä kiloa kapakalaa, neljäsataa grammaa soodaa ja kaksi litraa sammutettua kalkkia? Onhan teillä kaksi juuriharjaa, saha ja puusaavi?  Kunnon ihminen tekee lipeäkalan alusta lähtien ihan omin kätösin. Saattaa muuten mennä joulu pilalle.

Onhan sika lahdattu ja makkarat tehty?

Englantilaisen joulukakun suhteen ollaan jo jälkijunassa. Olethan kuitenkin muistanut kostuttaa kakkua konjakilla parin viikon välein, ettei ole päässyt kuivahtamaan tai ettei konjakki ole mennyt parempiin suihin. Kakun kostutus on vähän kuin kukkien kastelu, saattaa joskus unohtua. 

Jos luulet, että joulu tulee itsekseen, niin väärässä olet. 

Ei hätää, saat tänään joulukalenterista puusaavin, kaksi juuriharjaa ja hyväteräisen sahan. 

Joulukalenteri (4.luukku)

Face-kaverini julkaisee tavarajoulukalenteria. Tämänaamuiseen kuvaan oli kerätty seitsemän ripsientaivutinta. 

Toinen kuvaa lintuja. Olen päättänyt kehua ihmisiä ja sanoin hänelle, että hän on kehittynyt lintukuvaajana valtavasti (joka on siis totta). Hän väitti, että hänellä on vaan parempi (kalliimpi) kamera. En usko, että on kyse siitä.

Kirjafestareilla kävin vielä kehumassa Ville-Juhani Sutisen, jonka tunnistin kuvien perusteella. Hän otti kehun vastaan tyynen arvokkaasti.

Partiokalenterista löytyy tänään nelisilmäinen ja monijalkainen otus. Raukalla on päässään tonttulakki.  

Minun kalenteristani ponnahtaa y-kirjain. 

Häpeällä tästäkin selviää. Tämä ei ole mitenkään omakohtainen.

 

Lyhyt syksy

pyryn syy.

 

Ryysyt myttyyn

ryyppyyn.

Syyhy yy, yy, yy!

 

Rynkky ryskyy

kyykkyyn!

Joulukalenteri (3. luukku)

Päivi Haanpää haastatteli minua Kuurasta ja isomummosta Tampereen kirjafestareilla.  Haastattelu meni mielestäni tosi hyvin ja haastattelija oli erinomainen. Kuulijoita ei ollut edes kymmentä ja muutamat heistä olin valheellisesti houkutellut paikalle ämpäreillä, kahveilla ja konjakeilla. Lastenkirjahaastattelut järjestettiin toisen kerroksen nurkassa. Signeerasin parin kaverin kirjat. Heidän mielestään Kuura ja karkaileva isomummo oli ihana.

Kävin kuuntelemassa Sirpa Kähköstä, jolla oli useampiakin esiintymisiä suurissa saleissa. Siitä huolimatta kuulijat hädin tuskin mahtuivat niihin sisälle. 

Kähkönen puhui Jutta Urpilaisesta, jonka ahkeruudesta ja tunnollisuudesta mainittiin tänään Hesarissa moneen kertaan. Niinhän menestyneistä naisista aina sanotaan. Kympin tyttöjä ja tylsiä ahertajia, ilman suuria visioita ja nuorten lupaavien avustajien kähmintää. Kun haastattelija oli sanonut Kähköstä ahkeraksi kirjailijaksi, hän oli sanonut "Ei, minä olen lahjakas kirjailija". 

Tänään saatte joulukalenterista ruskean paperipussin, josta löytyy omena ja piparkakku. Älkää syökö kaikkea kerralla.

Joulukalenteri (2. luukku)

Ostin Inter Rail- kortin Black Friday -viikolla 25 prosentin alennuksella. Eilen tuli viesti, että matkalle on jo hoppu. Sain lähes paniikkikohtauksen. Kohtaus ilmeni sohvalle heittäytymisenä, silmien sulkemisena ja yrityksenä unohtaa koko ongelma.

Onneksi maata pitkin matkustavien ryhmästä oli joku jo ottanut yhteyttä sinne kansainväliseen junalippukauppaan ja ilmeni, että viesti oli virheellinen. Myöhemmin sain korjausviestin, jonka mukaan kortti pitää aktivoida 1.6.2024 mennessä, ihan kuten olin asian ymmärtänytkin. Ei tarvitse vielä tänään pakata. 

Kun lupasin joulukalenterin, minulla ei ollut aavistustakaan, millaisen. Mennään päivä kerrallaan. Se voi olla ihan vaan tätä tavallista blogijorinaa. Partiolaisten joulukalenterista paljastui tänään ketun selässä istuva valkopartainen tonttu. 

Yritän vielä toisella vokaalilla (e), joka onkin huomattavasti vaikeampi kuin a. 

 

Pelle pesee herneet.

Kenelle? Evelle.

 

Eve tekee esseen,

menee Heseen.

 

Perkeleen esseen tekele.

Enne.

 

Helle.