Heräsin yöllä kahdelta katsomaan Ylen sivuilta eduskuntavaalien tuloksia (niille, jotka käyttävät blogia pääasiallisena uutislähteenä voin kertoa, että Kokoomus sai 48 paikkaa, Perussuomalaiset 46 ja SDP 43 paikkaa, siinä olivat siis ne kolme suurta).
Kidutin itseäni yöllä lukemalla tulevien Persu-kansanedustajien vaalikonevastauksia. Ei olisi kannattanut.
Persut kannattavat turkistarhausta, lihan tuotannon tukemista, maahanmuuton supistamista (mieluiten lopettamista), dieselautoilua ja vastustavat huumeiden käyttöhuoneita ja vihreää siirtymää. Suomi lopettaa vihdoin sen vihreän keulimisen! Pitkällä tähtäimellä Suomi ulos EU:sta, vaikka Riikka Purran mukaan se ei ole juuri tällä hetkellä ajankohtaista. Sokerina pohjalla on kulttuuri, johon meillä ei kuulemma ole varaa. Kulttuuri on luksusta.
Voisitteko kuvitella valtion, jolla ei ole omaa oopperataloa? Vaikka käyn Helsingissä oopperassa kerran kymmenessä vuodessa, pidän ajatuksesta, että sellainen talo on olemassa. Puhumattakaan kakkataiteesta (Persut käyttävät tätä termiä puhuessaan nykytaiteesta), jota rakastan.
Äänestin Vihreitä, joten olen häviäjä (tiesin sen kyllä jo etukäteen).
Muistan ensimmäisen äänestykseni. Asuin pienellä paikkakunnallla, jossa kaikki tunsivat toisensa. Vaalipäivänä ne naapurit istuivat tiskin takana niin ankaran näköisinä, että jalkani tutisivat vaalikoppiin astellessani.
Äitini oli kerran kunnallisvaaliehdokkaana. Hän ei saanut riittävästi ääniä päästäkseen valtuustoon. En tainnut olla vielä äänestysiässä, mutta vaikka olisin ollutkin, niin tuskin olisin häntä äänestänyt. Meillä oli poliittisia erimielisyyksiä.
Tämmöistä se demokratia on. Nyt sitten seurataan, miten se hallitus saadaan rutistettua.
7 kommenttia:
Onneksi persut eivät päätä yksin.
Minua harmitti Li Anderssonin puolesta. Hän oli paras väittelyissä, asiallinen, osaava, tietävä ja miellyttävä, mutta "väärässä puolueessa" menestymisen kannalta.
Ajan ongelmat, korona, Venäjä ja taloushuolet, toimivat oikeiston (ja jopa äärioikeiston) hyväksi.
Meillähän on jo yksi perussuomalainen kulttuuriministeri ollutkin (tosin tittelillä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri): Sampo Terho! Sittemmin kunnostautunut paitsi puolueloikkarina, myös romaanikirjailijana.
Yhtään kuvataiteilijaa ei ole tainnut puolueen riveistä vielä ilmaantua (onko minkään muunkaan puolueen?), elämäntaiteilijoita sitäkin enemmän.
Mutta vaikka perussuomalaiset ovatkin taitavia populistisessa retoriikassaan, kannattaa silti olla varpaillaan myös vaalien varsinaisen voittajaporukan , Kokoomuksen, suhteen. Turkistarhaukseen ei ole otettu mitään virallista kantaa, lihansyöntiin on (saa jatkua ihan entiseen malliin) ja metsätalouteenkin.
"Minun mielestäni hakkuut ovat kestävällä tasolla. Me tarvitsemme tämän hakkuumäärän, koska meidän täytyy huolehtia metsäteollisuuden tarpeista", sanoi puheenjohtaja, pääministerikandidaatti Petteri Orpo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 12.3.
Jos rikaksi rokkaan otetaan armosta (tai vaihtoehtojen vähäisyyden takia) eräskin edellisissä hallituksissa istunut turkismyönteinen ja ympäristökielteinen pienehkö maaseuturyhmittymä, aika ikävät ajat lienevät edessä itse kullakin eliölajilla.
- Italiassa ei muuten ole valtiollista oopperaa, niin oopperan kehto kuin se onkin.
Minua kiukuttaa median osuus tässä lopputuloksessa - joka myös kiukuttaa, kuin pientä eläintä... Siellä on viikkotolkulla rummutettu opposition sanomaa kaikilla kanavilla. Vähälle huomiolle jäivät jopa talousprofessoreiden kritiikki sille sanomalle, siinä puhuttiin hysterian lietsomisesta.
Niin totta joka sana, jonka Ohisalo lausui vaalivalvojaisissa: ongelmat eivät katoa mihinkään, mutta tuolla joukolla joka voittajista koostuu, kaikki ratkaisut lykätään hamaan tulevaisuuteen.
Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvää: putoajissa on aika monta, joiden ämyri vaikeni.
Vihreän siirtymän vastustajia on erityisen vaikea ymmärtää. Ilmeisesti siis kannattavat ruskeaa kuolemaa.
Ei tilanne niin paha ole. Kyllä kokoomuksessakin reaaliteetit tunnustetaan. Ps.ssä ei välttämättä. Ja siksi kok.suuresta voitosta huomattava osa oli sitä että PS ei ole pääministeripuolue, mikä siis onnistui.
En kannata Kokoomustakaan, mutta siellä on sentään liberaalejakin tyyppejä. Parempi näin kuin PS pääministeripuolueena, mutta se on aika laiha lohtu. Toisaalta tämmöistä demokratia on. Paras järjestelmä kuitenkin.
Eipä vaikuttanut Keskustan ja Vihreiden kannatukseen mitään se, että keskustalainen puolustusministeri ja Vihreiden ulkoministeri tekivät suuren työn Suomen liittämisessä Natoon. Sen sijaan festareilla käyvä, bilettävä ja erikoisia kommentteja (esim. Hornet puheet) laukova pääministeri toi demareille ääniä. En tarkoita, etteikö saisi juhlia ja käydä festareilla, mutta epäilen, että moni nuori äänestäjä ihailee Marinia mm. näistä syistä.
Tietysti tulokseen vaikuttaa myös se, että eiväthän Kaikkonen ja Haavisto osallistuneet vaaliväittelyihin. Tulipahan vain mieleen... ehkä turha kommentti mutta sainpahan sanottua.
Lähetä kommentti