maanantai 31. elokuuta 2009

Hyödylliset harrastukset

Savolaisessa suvussani harrastaminen on aika uusi asia. Kun mummo kutoi sukkaa, hän ei harrastanut käsitöitä vaan vaari tarvitsi villasukat. Kun hän viljeli salaattia ja porkkanoita, hän ei todellakaan harrastanut puutarhanhoitoa. Sitäpaitsi me lapsenlapset kitkimme ja harvensimme porkkanapenkit. Salaatinlehdistä tehtiin salaattia, johon laitettiin keitettyä kananmunaa, sinappia ja kermavaahtoa. Sitä syötiin sunnuntain aterialla. Vaari ei ehtinyt tehdä mitään, jota nykyaikana voisi kutsua harrastukseksi. Unohdin kalastuksen, epäilen, että sitäkään hän ei olisi millään mieltänyt miksikään vapaa-ajanviettotavaksi vaan ravinnon hankinnaksi. Joutohetkiä ei siitä huolimatta ollut, paitsi ruoan jälkeen, jolloin hän torkahti hetken kovalla puisella penkillä. Vanhempieni sukupolvi jo harrasti, äiti meni pieni eteisen matto kainalossa kansalaisopiston joogatunnille ja isä kävi lenkillä. Nyt on suoranainen velvollisuus harrastaa, ei sitten pudota mätkähdä tyhjän päälle jos eläkeikään asti säilyy hengissä.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Kielipuoli

Olin eilen syömässä yhden kaverini luona. Hänella on kuubalainen mies. Minä ja illan emäntä olimme ainoat suomalaiset. Tylsää kun ei ymmärrä pöytäkeskustelusta mitään. Kuubalaiset osasivat kaikki vähän suomen kieltä. Juuri sen verran, ettei mitään mielenkiintoista keskustelua voi käydä. Yhteinen kieli on äärimmäisen tärkeä asia. Parasta on se kun saa puhua äidinkieltään jonkun toisen kanssa, jonka äidinkieli se myös on. Tässä ei ole mitään rasistista. Aion aloittaa espanjan opiskelun. Osaanhan jo kysyä mitä sinulle kuuluu. Ehkä vuoden päästä osaan ostaa lasin viiniä ja kysyä tietä postiin.

lauantai 29. elokuuta 2009

Morsiuskimpun metsästys

Katsoin netistä ystävän hääkuvat. Minä esiinnyn vain yhdessä kuvasarjassa. Kuvissa vapaat naiset yrittävät saada kiinni morsiammen heittämää morsiuskimppua. Minä seison varpaillani eturivissä kädet ojossa kun muut vielä töröttävät cooleina kädet sivuilla roikkuen.

Harrastusmania

On taas mopo karannut käsistä. Ilmoittauduin Kesä-yliopiston espanjan kielen kurssille (huom. pidetään talvella 5 op.) 3 tuntia joka keskiviikko, balettiopiston Jazz-tunnit ovat maanantaisin ja torstaisin on työväenopiston Astanga-jooga tunti, päälle salsat yms. En ole oikein realiteeteissa. Yksi psykiatriystäväni sanoi, että hän toivoisi, että joku järjestäisi hänet pikaisesti hoitoon jos hän ajautuisi maniaan. Olisiko nyt jonkun aika tehdä minulle tuo toimenpide. Toisaalta en ole alkanut ostella Mersuja tai käyttäytyä seksuaalisesti holtittomasti ja sitäpaitsi toistaiseksi nukun öisin. Maniani kohdistuu tyypilliseen syksyiseen tapaan kapea-alaisesti harrastustoimintaan.

perjantai 28. elokuuta 2009

Mies naisvoimistelijoissa

Olin eilen Tampereen naisvoimistelijoiden ulkojumpassa. Naisten sankassa joukossa voimisteli yksi mies. Jumppaajalla oli niin paksut viikset, ettei kyse voinut olla muutamasta ruokkoamattomasta ylähuulihaituvasta, joita etelämaalaisilla vanhemmilla rouvilla näkee. Saavatko siis naisvoimistelijoihin liittyä myös miehet? Vaatii varmasti melkoista pokkaa. Mies tuli yksin. Sanooko hän vaimolleen "Tänään on naisvoimistelijoiden viimeinen ulkojumppa, taidanpa lähteä. Joutuu sitten koko talven jumpaamaan sisätiloissa." Miksi mieskuoroilla on naistoimikunnat, miksi naiskuorolla ei ole koskaan miestoimikuntaa? Kysyn vaan.

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Saksofonia soittava mies

Elokuvassa Piukat paikat Marilyn Monroe sanoo aina haksahtavansa saksofonin soittajiin. Minäkin haluaisin komean saksofonia soittavan miehen. Ei sen toisaalta tarvitsisi olla komea. Voisi se soittaa vaikka kitaraakin tai rumpuja. Ei sen tarvitsisi välttämättä osata soittaa, voisihan se vaikka opetella. Ostaisin sille saksofonin. Toisaalta taas se harjoittelun kuunteleminen on rasittavaa. Antaa olla.

maanantai 24. elokuuta 2009

Kameleonttinainen

Hain Viita-akatemiaan, joka on kolme vuotta kestävä luovan kirjoittamisen koulutus.Opetus tapahtuu viikonloppuisin. Hakijoita on kamalasti ja 15 otetaan kurssille. Hain sinne jo viime vuonna, sain vastaukseksi painetun lappusen, jossa sanottiin, että sinä vuonna tekstit olivat huonoja, ette tulleet valituksi siitäkään huolimatta ja kehoitettiin jatkamaan hyvää harrastusta. En siis ole kovin optimistinen. Sinne piti lähettää tekstinäyte, kirjoitin naisesta, joka yritti aina muuttua samanlaiseksi kuin joku toinen. Kuulostaa tutulta. Mietin nimeä novellille enkä keksinyt mitään järkevää. Olin laittamassa juttua kirjekuoreen ja mietin, mikä on sellainen, joka jatkuvasti muuttuu. Kameleontti, kameleonttinainen, melkein kuin kamelianainen.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Urheilijaparat

Järkyttävää kuunneltavaa nuo suomalaisten urheilijoiden haastattelut. "Olet nyt vuoden harjoitellut yötä päivää ja pieleen meni. Miltä tuntuu?".

Kanttarellit kastikkeessa

Aamulenkillä keräsin vielä pari litraa. Tein erinomaista kanttarellikastiketta. Hienoa päästä kaupunkiin, ei tarvitse kävellä maata tuijotellen ja keltaisia sieniryppäitä etsien.

lauantai 22. elokuuta 2009

Pari litraa kanttarelleja

Olen vanhempieni uudella mökillä. Pihalla on kanttarelleja. Keräsin onnessani pihapiiristä litran. Kävimme kävelyllä ja poimimme pari litraa. Sisko perheineen tuli syömään ja poimimme pari litraa. Ennen saunaa lähdin lenkille. Eikös noita keleen keltavahveroita ollut tienpientareet pullollaan. Ei tullut lenkkeilystä mitään. Onneksi taskussa oli iso muovipussi. Arvaatte varmaan, että keräsin pari litraa.

keskiviikko 19. elokuuta 2009

Eläköön syksy

Kuulun niihin omituisiin ihmisiin, jotka pitävät syksystä. Kun kirpeys hiipii ilmaan, alan taas elää. Kesässä on jotain piinallista. Siitä on pakollista nauttia, sille kasaantuvat kohtuuttomat odotukset, jotka harvoin täyttyvät. Syksy tuo ryhtiä ja säännöllisyyttä elämään. Ajatus kulkeutuu kaikkeen uuteen, jota voisi alkaa harrastaa ja jonka harrastamisen sitten marraskuussa lopettaa ja vaipuu turvalliseen pimeyteen. On lupa maata sohvalla ja valittaa räntäsateesta. Tuntee olevansa kuten muutkin. Kesällä ei uskalla olla tyytymätön ellei sada taukoamatta vähintään neljä viikkoa. Eläköön syksy.

tiistai 18. elokuuta 2009

Kahdet häät ja yksi Lundia-hylly

Olin lauantaina häissä. Näissä "aikuisten" häätilaisuuksissa on mukana lauma vihittävien murrosikäisiä lapsia, sukulaisia, vanhoja tuttuja ja parin uusia tuntemattomia ystäviä. Mukana kulkevat myös entisten puolisoiden haamut. Näitä avioliittoja ei solmita siitä tavallisesta syystä. Jälkikasvua ei ole tulossa. Joskus myöhemmin tulee lapsenlapsia, joilla onkin sitten liuta isovanhempia huomiosta tappelemassa. Juhlat olivat joka tapauksessa mukavat. Pääsi kaksi keski-ikäistä avioliiton auvoiseen turvalliseen satamaan.

Menin aikoinaan naimisiin sen jälkeen kun äiti oli asiasta rittävästi huomautellut. Raskauteni oli aika pitkällä. Vihkiminen tapahtui maistraatissa, minulla oli päälläni liikuttava halpa harmaa hame ja pusero. Jaloissa oli kiinantossut, sellaiset kankaiset jalkineet. Hääaamuna äiti soitti ja sanoi, että pitäisi olla hääkimppu. Sanoin Timolle, että osta sinisiä ja valkoisia kukkia. Ostarin kukkakaupassa järkyttyivät kun kuulivat häiden olevan parin tunnin kuluttua. Kimppuja käydään kuulemma suunnittelemassa yhdessä viikkoja etukäteen. Kukkalaitteeni oli kaunis. Tilaisuudessa olivat vanhempamme ja sisaruksemme sekä muutama ystävä. Kävimme syömässä ravintolassa ja joimme kakkukahvit vanhempieni luona. Saimme häälahjaksi Lundia-hyllyn ja kaksi kanaa Kielon ja Kanelin. Timo rakensi kanoille aitauksen ja ne munivat joka päivä kauniin munan. Lundia-hyllyä sitten yhdistimme ja purimme kahteen erilliseen osaan pariin otteeseen kunnes se jäi kokonaan minulle. Järkevä häälahja.

maanantai 17. elokuuta 2009

Marjanpoimijamies

Luin eilen jomman kumman iltalehden lööpistä, että Vappu Pimiä on eronnut. Kuka sitten lienee tämä Vappu Pimiä, on kuitenkin ilmeisesti ollut naimisissa kun nyt kertoo eronneensa. Lööpissä hän kertoo, ettei huoli mitään marjanpoimijaa. Mikä vika marjanpoimijassa on? Olisi niin söpöä saada pakastin täyteen mustikoita, vadelmia, puolukoita, karpaloita ja lakkoja. Marjanpomijamies varmaan vielä keittäisi mehut ja hillot. Kelpaisi sitten niitä talvella puuron kera nauttia. Siinä tulisi säästöä kun ei tarvitsisi kaupasta hankkia. Marjanpoimijamiehet: vaikka Vappu Pimiä ei teitä huoli, on suuri joukko naisihmisiä, jotka kernaasti teidät ottaa. Monella ystävälläni on marjanpoimijamies, on vaikea löytää uskollisempaa ja parempaa kumppania kuin nämä marjanpoimijat.

perjantai 14. elokuuta 2009

Pyöräilyanarkisti

Tyttäreni lähetti Facebookissa kutsun liittyä Critical Mass Tampere ryhmään. Sen logossa on nyrkin kuva. Vastasin myönteisesti. Olen nyt pyöräilyanarkisti. Aamulehdessä on useaan kertaa julkaistu juttuja siitä, kuinka pyöräilijät ajavat liikennesääntöjen vastaisesti. Jutuissa on ollut kuvia väärin pyöräilevistä henkilöistä. Suunnittelen vastaiskua. Alan kuvata pyörätielle pysäköityjä autoja. Oikeasti minua ärsyttää se, että kaikessa lähdetään aina siitä, että autolla liikkuminen on normi, jonka mukaan asiat suunnitellaan. Pyöräily on jonkinlaista marginaalista puuhastelua eikä tasa-arvoinen tapa liikkua paikasta toiseen.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Ajan kulku

Näinä päivinä tuttavat päivittelevät lasten tuloa kouluikään, lukioon siirtymistä ja opiskelemaan lähtöä. Kohta aletaan kummastella, mihin se työelämä meni. Sitten seurataan (jos hyvin käy) lastenlasten tarhaan/kouluun/yliopistoon/avioon menoa. Siinä se sitten oli, ei sen kummempaa.

tiistai 11. elokuuta 2009

Työtä tietsikan ääressä ja ulkona paistaa aurinko

Istun Jyväskylässä, käytössäni on pöydän kulma, johon olen asettanut kannettavan tietsikkani. Meitä on tässä huoneessa neljä. Eilen suunnittelimme sellaisia traktorin kuljettajan kuulosuojaimia ja ravihevosten silmälappuja, ettemme käyttäisi aikaamme puhumiseen vaan työntekoon. Huoneeessa on myös vastarakastunut pari, välillä saa kuunnella heidän sirkutustaan. Ovat ostaneet samanlaiset punaiset paidat. Lähden yöksi ystäväpariskunnan mökille. Ulkona paistaa aurinko.

torstai 6. elokuuta 2009

Choose your religion

Kävin Tampereen taidemuseossa katsomassa näyttelyn "Choosing my religion". Seuraavassa eri uskontojen viisauksia:

If you don't know where you're going, any road will take you there.
Talmud
A man becomes what he thinks.
Upanishads
By three methods we may learn wisdom: first, by reflection, which is noblest; second, by imitation, which is easiest; and third, by experience, which is the most bitter.
Confucius
The journey of a thousand miles begins with a step.
Lao Tze
Pain is inevitable. Suffering is optional.
Dalai Lama
It is the same life whether we spend it crying or laughing.
Japanese proverb
Let him who is without sin cast the first stone.
Jesus
Those who act kindly in this world will have kindness.
Koran
Heaven is not attained without good deeds.
Adi Granth

Jostain syystä monet kuulostavat englanniksi paremmilta kuin suomeksi. Kaunis näyttely, joka sai näyttelytilan näyttämään pyhätöltä. Tässä os. http://www.maritaliulia.com/

Uusi lavatanssikonsepti

Lavatansseja voisi kehittää suuntaan, joka toisi kaikille naisille mahdollisuuden kokea liitely perunajauhoisella lattialla humppabändin kiidättämänä. Ehdotan maksettuja tanssittajia. Nämä tanssittajat saunotettaisiin ensin perisuomalaiseen tapaan, hänelle syötettäisiin grillimakkaraa ja annettaisiin korkeintaan yksi pilsneri. Päälle laitettaisiin suorat housut, joissa on vähän liian lyhyet lahkeet sekä lyhythihainen kauluspaita havajilaiskuviolla tai rempseästi ruudullisena. Leukaan Mennen partavettä. Tällaisen komistuksen voisi vuokrata koko illaksi sopuhintaan. Olen kuullut, että jotkut naiset hakeutuvat Gambian rannoille rantapoikien perään. Tämä uusi humppamieskonsepti houkuttelisi tänne naisia koko EU:n alueelta ja mahdollisesti laajemmaltakin. Lama taittuisi nousukaudeksi, osa naisista jäisi pysyvästikin Suomeen. Suomalaiselle lavamiehille eivät mitkään Gambian pojat pärjää. Homman käynnistykseen voisi anoa EU-rahoitusta. Lavamiesten ammattikunta voisi talviaikaan tehdä yksinhuoltajaäideille pieniä puhdetöitä ja tarvittaessa maata sohvalla verkkareissa kotoisuutta tuomassa.

Lavatanssit

Itsetuntoni on riekaleina, kävin lavatansseissa Rönnin lavalla, eikä oikein käynyt flaksi. Nöyryyttävää se tyrkyllä seisominen kun ympäriltä joka puolelta kukkamekkoiset naiset hävisivät ja jäin siihen muutaman muun reppanan kanssa seisoskelemaan. Katsoin muita kelpaamattomia, eikä minusta heissä ollut mitään vikaa. Moni "rumempi" koikkelehti ehtimiseen tanssilattialla. Meissä oli joku lavatanssinegatiivinen aura. En edes pidä tanssimusiikista. Olisi pitänyt ottaa jotain luettavaa mukaan, aika olisi kulunut joutuisammin. Sieltä korven keskeltä ei päässyt kotiin, ennen kuin hikinen naurava jatkuvasti parketille viety autoileva ystävättäreni suostui lähtemään. Edellisessä lauseessa on havaittavissa syvää katkeruutta. Lavalla oli yksi entinen työkaverini, joka käy lavalla kaksi kertaa viikossa. Kuulemma naaman pitää tulla tutuksi.

keskiviikko 5. elokuuta 2009

Teatteria yliannosteltuna Tampereen teatterikesästä

Mopo on vähän karannut käsistä. Olen käynyt teatterissa eilen ja tänään, huomiselle ja perjantaille on vielä liput. Huomenna on vuorossa teatteria Sisiliasta, tekstitys suomeksi. Olen nähnyt Reko Lundanin Tarpeettomia ihmisiä Kajaanin kaupunginteatterin esityksenä ja näytelmän Kaaos Turun kaupunginteatterista. Molemmat olivat hyviä esityksiä. Jäin vaan miettimään, miksi se, että mies lyö naista on tragediaa ja nainen miestä komediaa. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyse nyhveröstä peruskoulunopettajasta, joka tinttaa tuntematonta kahvilassa kännykkäänsä kailottavaa miestä. Vaikka en ole väkivallan puolustaja, lyönti tuntui hyvältä. Näytelmässä Tarpeettomia ihmisiä riitely tuntui ahdistavalta ja lyöminen todelliselta. Ehkä komediaa voisi tehdä siitä, että pieni hintelä mies löisi isoa voimakasta matroonaa. Niin pienestä se on kiinni ahdistavuus ja hauskuus.

maanantai 3. elokuuta 2009

Ikäraja

Ostin tänään uuden MP3 soittimen. Myyjä kysyi, minkä ikäiselle laite tulee. 53-vuotiaalle.

Räätälöityä mainontaa

Netissä voidaan tehdä räätälöityä mainontaa. Mitä pitäisi ajatella, kun minulle mainostetaan Facebook-sivustolla tuotetta nimeltään Hooda SuperSlim laastari, jolla kuulemma pääsee eroon ylimääräisistä kiloista sekä Tena Ladya. Minkäs teet. Ilmoitan tässä, että en kärsi virtsan karkailusta. Mainostamisen voi toistaiseksi lopettaa. Palataan asiaan myöhemmin.

sunnuntai 2. elokuuta 2009

On hauska tarkkailla kanssaihmisiä

Olen tyytyvänen tamperelainen. Luin Hesarista Jyväskylän MM-ralleista ja mieleeni muistui tuo kammottava urheilutapahtuma. Rallien yleisö koostuu humalaisista miesjoukoista, jotka luulevat, että rallien VIP-kortti oikeuttaa kuseskelemaan keskelle jalkakäytävää. Ralliväki on on kohteliasta, naiset saavat kehuja ulkonäöstään: "hyvä perse" tai "hyvät tissit" ovat suosittuja kohteliaisuuksia.

Jonotin pari päivää sitten pankkiautomaatille. Taakseni oli asettumassa toinen ikäiseni nainen. Väliin kiilasi nuorehko mies, joka tyytyväisenä huudahti: "V-u kun olen nopee!". Tänään näin miehen kusella Hämeenpuistossa n. 10 metrin päässä yleisestä vessasta. No vessa olisi maksanut 20 senttiä.

Istuin Hämneepuistossa penkillä syömässä jäätelöä. Penkiltä näkyi kolme patsasta: Aamulehden patsas, sellainen graniittipallo, joka pyörii juoksevan veden päällä ja korkean paaden päällä oleva alaston mieshahmo, jolla on miekka kädessään. Keski-ikäinen pariskunta käyskenteli puistossa. Mies otti valokuvan rouvastaan jokaisen patsaan edessä. Sääli pariskunnan sukulaisia ja ystäviä lomamatkan loputtua.

lauantai 1. elokuuta 2009

Elokuun ilmiöitä

Keittiöni on täynnä pikkuruisia kärpäsiä. Tomaatit ovat minusta parempia, jos niitä ei laita jääkaappiin, samaten luumut. Nyt noiden mehevien tuotteiden ympärillä pyörii hyönteisparvi samaten biojätteiden, joissa on mansikan kantoja. Keittössä joutuu raivaamaan tiensä ruokapöytään, pitää varmaan muuttaa hotelliin kärpäsiä pakoon.

Kävin eilen syömässä yhden ystävän kanssa. Kävelin rauhallisesti kotiin kun sellainen nuori siistin ja fiksun näköinen mies änkäytyi viereeni. Iäksi arvelisin 20-25. Hän yritti iskeä minua. Haluatko kokea hetken nuoruutta. En halua, elämäni on jo elokuussa.