torstai 18. joulukuuta 2008

Singha olutta ja jalkahierontaa


Palattu on synkeään tylyyn pohjolaan. Tässä pieni mukaeltu "päiväkirja" reissulta.

2.12 Lähtö

Vedän matkalaukkua läpi kaupungin, en raaski tilata taksia. Matkabudjetti huomioonottaen teko on järjetön. Laukku kulkee huonosti hiekotetulla jalkakäytävällä. Vettä tihuuttaa. Bussissa lentokentälle joku mies kailottaa pojalleen traktoriin liittyviä ohjeita.

3.12.

Koneessa jalat puutuvat, päätä alkaa särkeä ja Burana on matkalaukussa. Vauva seuraavalla rivillä itkee koko yön. Ruoka ei maistu miltään, kaadan siihen pussillisen suolaa.

4.12.

Olen matkalla vanhan ystäväni kanssa, hänen miehensä ei halua aurinkolomille. Hotellihuoneeseen on aseteltu orkidean kukkia. Nukumme 12 tuntia putkeen.

5.12.

Thaimaalaiset kumartelevat kämmenet yhteen liitettyinä ja hymyilevät käsittömästi. Hotelli on tavallinen turistiluokan paikka, mutta henkilökuntaa on kamalasti. Aamiaishuoneen ovella on kaksi naista, molemmat kumartavat, toinen kysyy huoneen numeron ja toinen kirjoittaa sen ylös. Lähdemme rannalle. Massage, massage ( tai oikeastaan massaaaaage). Jalkahieronta on ihanaa, sekä sormien että varpaankynsissäni on kaunis ranskalainen mani/pedikyyri. Kun kadulla mies tulee vastaan ja kättelee (yleensä kukaan ei kättele) älä tartu käteen sillä mies alkaa kädestä kammeta sinua vaatturinliikkeeseen ja pian huomaat omistavasi thaisilkkisen jakkupuvun.

Tänään on kuninkaan syntymäpäivä, hän täyttää 81 vuotta, mutta ei näytä päivääkään yli 40-vuotiaalta. Hotellimme edessä on hänen kuvansa, ympärillä on keltaisia samettiruusuja.

6.12.

Suomen juhlapäivä. Minulla on aurinkoihottumaa. Käymme ostamassa apteekista antihistamiinia, kortisonitabletteja, voimakasta kortisonivoidetta. Mitään resptiä ei vaadita. Lääkityksestä huolimatta ihoni kutiseen hillitömästi.

8.12.

Käymme retkellä Similan saarilla, jotka ovat luonnonsuojelualuetta. Kävelemme 10 minuutin pituisen "viidakkopolun" ja käymme juomassa Singha oluet rantabaarissa. Saarille menemme pikaveneellä, kapteenimme on paikallinen Kimi Räikkönen, joka hieman hiljentää vauhtia kun naiset menevät vessaan, muuten pytyllä pysyminen olisikin mahdotonta. Snorklaamme ja näemme kauniita kaloja.

9.12.

Lähdemme aamulla rannalle kuin töihin. Päivä päättyy klo 16. Olen lukenut jo 4 romaania. Pääni on tyhjä, iho kutisee.

11.12.

Käymme retkellä "James Bond saarella". Retkeläiset ovat sekalaista kansainvälistä joukkoa. Saari on siis esiintynyt jossain näissä kulttuurielokuvissa. Sieltä saa ostaa matkamuistoja ja Singha olutta. Käymme syömässä toisella saarella, jossa suomalaisen matkatoimiston opaskirjasen mukaan asuu merimustalaisia, kansaivälisessä lehdykässä puhutaan merimuslimeista. Siellä on moskeija ja myyntikojuja. Melomme kumiveneellä tai itse emme melo vaan sitä varten on paikallinen mieshenkilö, joka on ensimmäinen tapaamamme thaimaalainen, joka alkaa kerjätä, annamme hänellä 100 bahtia, joka on varmaan liikaa.

14.12.

Menemme kabareeseen, jossa miehet esittävät naisia. Nuo "naiset" ovat kauniita, ja show on thaimaalaiseen tapaan kovin krumeluurinen. Muutenikin Thaimaassa näkyy paljon näitä lady boy tyyppejä. Thaimies käykin hentona ja sirona paremmin naisten vaatteisiin kuin suomalainen sikafarmari, joka oli mieltynyt naiseksi pukeutumiseen. Näin hänestä telkkariohjelman.

15.12.

Aurinkoihottuma alkaa helpottaa. Olen lukenut 5 romaania. Alan pitää maasta ja rannalla olosta. Pää on ihanan tyhjä, nukumme 10 tunnin yöunet.

16.12

Puemme aamulla tottuneesti bikinit, rasvaus ja menoksi. Varjon alle ja silmän kiinni, välillä pulahdus veteen. Illalla ihania äyriäisruokia ja Singha olutta. Välillä jalkahieronta ja sitten taas 10 tuntia unta raskaan päivän päälle.

17.12.

Joko se loppui. Lentokoneessa kuulutetaan lääkäriä, meitä tulee neljä paikalle. Antavat pikkupullon kuoharia palkaksi. Moniko muu ammattilainen tekee ilmaiseksi työtä lomallaan?


18.12.

Sataa. On pimeää ja ihmiset ovat epäystävällisiä. On hienoa olla taas kotona.

1 kommentti:

Celia kirjoitti...

"Moniko muu ammattilainen tekee ilmaiseksi työtä lomallaan?"

Jaa-a, aika moni. Paikallista it-gurua pyydetään häätämään kiusalliset nettipöpöt omasta kotikoneesta, kun ei omat rahkeet siihen pysty, eikä millään viitsisi maksaa sitä järkyttävää summaa, minkä liikkeessä kehtaavat pyytää. Äidinkielenopettajalta kysäistään puolihuolimattomasti, lukaisisiko hän gradun/lisurin/väikkärin ja laittaisisiko hän samalla puuttuvat pilkut ja korjaisisiko yhdyssanavirheet, kun kerran lomatkin ovat niin pitkiä. Kielenkääntäjätuttavaa pyydetään kirjoittamaan englanninkielisen tiivistelmän siihen samaiseen opinnäytteeseen, jonka äikänopekaveri jo kirjoitti uusiksi, kirjanpitkäjäkaveria nakitetaan omilla henkilökohtaisilla veroilmoituksilla, kun se kerran käy häneltä niin luontevasti ja niin edelleen. Onhan näitä loputtomiin.

Yksi yhteinen tekijä näillä kuitenkin on verrattuna lääkärin vapaa-ajan palveluksiin: kenenkään henki eikä terveys ei olisi vaarassa, mikäli nämä mainitsemani ihmiset kieltäytyisivät tekemästä ilmaista työtä.

Minäkin pelastaisin ihmishenkiä mielelläni, myös vapaa-ajallani ja ihan ilmaiseksi, mikäli osaisin. Hallitsemani ensiapukurssin alkeet eivät siihen ehkä kuitenkaan riittäisi, joten jätän ihmisten pelastamisen aina ammatti-ihmiselle, jos sellainen sattuu paikalle. :)