Shakespearen Hamlet julkaistiin ensimmäistä kertaa painettuna 1602 (kertoo Wikipedia). Sitä esitetään edelleen ahkerasti, vaikka kaiken järjen mukaan parasta ennen päivän luulisi olevan jo ohitse.
Hamletin pääosassa heiluu Tanskan kuninkaan poika, prinssi Hamlet. Hänen setänsä Claudius murhaa kuninkaan ja saa siten kruunun ja Hamletin äidin Gertruden. Gertrude ja Claudius menevät naimisiin kuukausi Hamletin isän hautajaisista. Mautonta! Ofelia taas on Hamletin rakastettu ja on siinä muutakin porukkaa. Näytelmässä on myös näytelmä, jossa kerrotaan murhasta.
Kansallisteatterin Hamletista on tehty jonkinlainen kabaree. Olavi Uusivirta Hamletina on hämmästyttävä energiapakkaus. Ihan oman tunnelmansa näytelmäsovitukseen tekee se, että Hamletin isää esittää Olavi Uusivirran isä Matti Uusivirta, joka kulkee harmaana hitaana haamuna näyttämöllä, kun poika taas hyppii, pomppii, riisuu vaatteensa ja välillä kulkee permannolla yleisön joukossa.
Nykyajan feministi-Ofeliaa esittää Fanni Noroila, jonka laulua on kiva kuunnella. Ofeliallakin on näytelmässä pieni monologi!
Lavalla soittaa bändi. Timo Kämäräinen on säveltänyt näytelmään musiikkia ja esittää vielä Hamletin ystävää Horatiota.
Muut näyttelijät olivat Ola Blick, Karlo Haapiainen, Aleksi Holkko, Esa-Matti Long, Paula Siimes ja Timo Tuominen. Hyviä olivat kaikki tyyni.
Hamletista on monta suomennosta, nyt kuulemma käytettiin Matti Rossin käännöstä. Hamletin monologi alkaa muuten näin:
To be, or not to be, that is the question. Liekö maailmassa ainoatakaan yhtä tunnettua lausetta?
On mielenkiintoista nähdä eri versioita klassikkonäytelmistä ja kyllä minä tästä Samuli Reunasen ja Aina Bergrothin näkemyksestä pidin. Se oli ainakin tehty täysillä. Yleisössä oli paljon nuoria, joka on aina ilahduttavaa.
Miksiköhän näytelmässä oli Vesku Loiri -imitaatio? Olavi Uusivirta on muuten ihan yhtä hyvä kaatuja kuin Loiri.
Minulla oli kiire junaan, enkä nähnyt loppukiitoksia, jotka ovat teatterissa parasta ja liikuttavinta. Vaatesäilön nainen oli ystävällisesti kasannut ulkovaatteeni valmiiksi penkille, josta ne poimin ja juoksin 22.03 junaan. Ehdin juuri ja juuri.
Näytelmän viimeiset esitykset ovat loppuunmyytyjä.
Kuva: Yehia Eweis (Kansallisteatteri)
2 kommenttia:
Suomenkieliseen wikipediaan on, ikävä kyllä, aina syytä suhtautua tietyllä varauksella.
Ensimmäinen versio Hamletista julkaistiin vuonna 1603, mutta se on meille tuttua näytelmää lyhyempi ja henkilögalleriakin poikkeaa totutusta. Seuraavana vuonna samat kustantajat ja kirjanpainaja (herrojen nimetkin tiedetään) julkaisivat näytelmän tässä nykyisessä, kanonisoidussa muodossaan. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, oliko eka printti pelkästään huono vai oliko näytelmästä oikeasti olemassa erilaisia versioita (vähän kuten Raamatun kirjoista).
Jos katsoo tarkasti (huom!) suomenkielisen Wikipedian kuvaa, huomaa että siinä onkin vuosiluku 1605! Siihenkään ei oikein tiedetä selitystä: ehkä teosta painettiin hyvän menekin vuoksi lisää?
Ollakko vai ullakko, pohti Hessu Hopo aikoinaan.
Mihinkään ei voi luottaa!
Lähetä kommentti