Makasin eilen kosmetologin käsittelyssä. Olen käynyt elämäni aikana kosmetologilla kymmenisen kertaa.
Tätä hoitoa myytiin alennuksella nimellä "Täydellinen kasvohoito". Naamaani höylättiin timanttihionnalla (?), mikä ei tuntunut niin pahalta miltä se kuulostaa. Hoidossani käytettiin myös ultraääntä, joku anturin oloinen pyöri otsallani, poskillani ja leuallani. Monenlaista tököttiä leviteltiin iholleni. Kysyin, kuinka usein tämmöisessä pitäisi käydä ja nainen sanoi, että kahden kuukauden välein.
Menen uudestaan neljän vuoden kuluttua. Meinasin laittaa perään, että jos olen elossa, mutta se kuulostaa depressiviseltä. En oikein usko noihin hoitoihin.
Nyt puhutaan paljon tekoälystä, kuinka se vie kaikilta työt. Siinä kosmetologin pritsillä maatessani mietin korviini kantautuvaa taustamusiikkia. Se on varmaankin tekoälyn säveltämää. Annat vaan tekoälylle määräyksen säveltää kosmetologimusiikkia ja tekoäly alkaa vääntää rauhoittavaa konehavinaa. Siinä ei mene kauaa.
Kysyin kosmetologilta, että onko olemassa oma musiikin genre, nimeltään kosmetologimusiikki. Hän sanoi etsivänsä musiikin Spotifystä hakusanoilla rauhoittavaa musiikkia.
Näin uimahallissa naisen, joka vesijuoksi papiljotit päässä. Paplarit oli kyllä peitetty sellaisella vähän läpikuultavalla valkoisella myssyllä. Kun olin lapsi, jotkut naiset kävivät kaupassa papiljotit päässä. Rullien ylle oli solmittu sifonkihuivi.
Kosmetologi onnistui myymään minulle yhden voidetuubin. Sivelin sitä iholleni tänä aamuna.
2 kommenttia:
Sama koskee myös jalkahoitoja. Jalat tulevat ihanan siloisiksi, ja parin viikon (tai viikon) kuluttua ovat taas kuivat ja karkeat ja halkeilevat. On paljon onnekkaita ihmisiä jotka eivät tiedä tästä ongelmasta mitään, mutta sitten on näitä meitä jotka emme voi elää ilman melkein päivittäistä raspaamista, koska erityisesti nukkuminenhan on mahdotonta jos kantapäät raapivat lakanoita ja sen melu korvia.
Jalkoja pitäisi kai rasvata säännöllisesti, mutta kuka jaksaa.
Lähetä kommentti