Kävin Akateemisessa kirjakaupassa kuuntelemassa Anna-Leena Härkösen haastattelua. Kirjailija oli pieni ja vähän vaivautuneen olinen. Haastattelun jälkeen jonotin signeerauksen hänen uusimpaan kirjaansa. Hän näytti vieläkin vaivautuneemmalta.
Hänen jälkeensä puhui kirjailija, joka sanoi, että onni on menneessä ja tulevaisuudessa, ei tässä. Tämän hetken kurjuudella maksamme ne menneet ja tulevat onnen hetket.
Elämässä tottuu aina hiljalleen hieman alhaisempaan tasoon. En enää voi juosta, mutta voinhan kävellä. En voi enää kävellä, mutta kuljen ihan kivasti rollaattorilla. En näe enää lukea kuin laseilla, mutta Tiimarista saa niitä halvalla. Kirjastosta saa äänikirjoja. No oikeastaan olenkin jo kaikki lukemisen arvoiset opukset lukenut. Mahtavaa seksiä monta kertaa päivässä. Ei se määrä vaan se laatu, kyllä kerran pari vuodessa riittää. Ihan hienoa vaan nukkua vierekkäin. Oikeastaan mukavinta kun saa levitellä lehdet ja kirjat parisängyn tyhjälle puoliskolle.
1 kommentti:
Ajattelepas jos ei koskaan kokisi onnea, koska se on aina joko mennyt tai vasta tulossa. Taidan olla eri mieltä kirjailijan kanssa.
Lähetä kommentti