perjantai 12. kesäkuuta 2020

Solitude

Ostin kirpparilta trikoomekon ja mietin ostinko sen vain siksi, etten koskaan löydä kirppareilta mitään ja nyt löysin vai tarvitsenko mekkoa ja onko se edes kiva vaate. Ehkä haluan tuntea itseni paremmaksi ihmiseksi. Ei kai sekään huono motiivi ole?

Olen pitkään ollut ostamatta mitään ja huomaan patoutuneen ostotarpeen odottavan purkautumista. Kävin jo hipelöimässä parin vaatekaupan tarjontaa ja ostin tuon käytetyn mekon.

Lehdissä on kirjoitettu paljon yksinäisyydestä, johon moni ihminen on pandemian vuoksi pakotettu. Ehkä sen kollektiivisuus on vähentänyt osattomuuden tunnetta.

Lääkärilehdessä Jari Turunen kirjoittaa yksinäisyydestä otsikolla Yksinäisyys -modernin ajan epidemia. Yksinäisyyden terveysvaikutukset ovat jonkun arvion mukaan yhtä suuret kuin tupakoinnin ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon.

Englannin kielessä yksinäisyydelle on kaksi sanaa solitude ja loneliness. Solitude voi olla positiivista yksinäisyyttä ja loneless on sitä tupakkayksinäisyyttä. Ihmisten keskelläkin voi kokea olevansa yksin. Yksinäisyyden vastakohdalle ei ole omaa sanaa.

Riskiä pienentääkseni menen tänään kylään ja huomenna kaverin kanssa terassille. Joskus yksin olemisesta jopa haaveili. Kun saisi mennä edes ruokakauppaan yksin.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Englannissa suurin piirtein kaikelle taitaa olla vähintään kaksi sanaa, enemmän tai vähemmän "oma" ja sitten se latinaan pohjautuva; solitude kuuluu jälkimmäiseen porukkaan.

Itse olen ajatellut sanan olevan merkitykseltään neutraali (being alone). Lapsena pelasin usein yksinpeliä, solitääriä. Siinä siirrettiin kauniita lasikuulia tyhjiin reikiin toisten kuulien yli, jolloin nämä "syödyt" kuulat poistettiin pelilaudalta. Tavoitteena oli, että jäljelle olisi jäänyt yksi ainoa kuula. En koskaan päässyt tähän tavoitteeseen.

Englanniksi "solitairen" peluu vienee ajatukset pikemminkin pasianssiin, Pohjois-Amerikassa ainakin. Pasianssin taustallakin on latina: patientia, kärsivällisyys.

Maskareenien saarilla on ammoin elänyt parikin solitairea, sukupuuttoon kuollutta lintulajia. Ei tiedetä, kärsivätkö nämä erakot yksinäisyydestä. Todennäköisesti kärsimykset alkoivat vasta, kun saarille alkoi lappaa enemmän porukkaa (ihmisiä).

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos asiantuntevasta kommentista. Otin nuo sanat Lääkärilehden jutusta sen paremmin asiaan paneutumatta (olisi pitänyt!). Luin Tero Tähtisen haastattelun, jossa hän sanoi, että englannin kielessä on vaikkapa rakkaudelle sellaisia sanoja, joita nykyihminen ei tunne. En ollut tajunnutkaan, että tuo solitaire viittaa siihen, että pasianssia pelataan yksin.