tiistai 2. kesäkuuta 2020

En pidä kesästä

 Ystävän mökillä havaitsimme käärmeen, joka luikerteli alas hiekkaista mökkitietä ja näytti valuvalta koneöljyltä. Jotenkin kiehtovalta ja melkein söpöltä. Tai se taisi olla vaskitsa. Onko vaskitsa käärme ollenkaan?

Tikka ryösti talitintin pesäpöntöstä poikasen ja lensi lapsi nokassaan yli pihan. Ei tarvitse katsoa Nuorta Morsea, sillä Luonto on täynnä lapsenmurhia ja muita tragedioita. On siellä onnellisia loppujakin luulisin.  Pidän onnellisista lopuista vaikka eihän niitä oikeasti ole, sillä elämä on ajautumista kriisitä kriisiin, kriisien välillä on joko tylsää tai ihanaa. Riippuu ihmisestä itsestään näkeekö ne kriisit vai onnen hetket. Lopussa koittaa kuitenkin aina kuolema. Kuulostaako liian rankalta? Totta se kuitenkin on.

Varaamani kirjat tupsahtavat kirjaston varaushyllyyn sellaisella tahdilla, etten ehdi niitä lukea. Sain tänään Rachel Cuskin romaanin Kunnia ja Antti Arnkilin esseekokoelman Sunnuntaiesseet. Eilen hain Märta Tikkasen kirjeitä sisältävän kirjan, Max Porterin romaanin Lanny ja Johanna Sinisalon kauhuromaanin Vieraat. Nyt kannattaa taktikoida ja lukea ensin ne, joihin on muita varauksia (niitä taitaa olla kyllä kaikkiin näihin teoksiin).

Riitaudun nykyään helposti, kerään kiukkua, joka ei pysykään sisälläni vaikka olen sulkenut kaikki ovet ja ikkunat karkaamisten varalta. Omat sanomiset tuntuvat etukäteen niin oikeutetuilta, mutta kun ne on päästänyt ilmoille, eivät ne tuota mitään hyvää.

Huomasin juuri, että pihalehmukseen on kasvanut täysikokoiset lehdet. En erityisemmin edes pidä kesästä, sillä se on jotenkin liiallinen, liian vihreä, lämmin ja kaunis. Aina pitää olla menossa johonkin ja pelätä menettävänsä jotakin.

6 kommenttia:

Erikoiset Asiantuntijat kirjoitti...

Minä pidän kesästä, mutta lämpöä ei tarvitse olla yhtään yli 20 asteen. Totta on, että koko ajan pitäisi olla tekemässä jotakin ja koko ajan pitää odottaa sitä, että kesä kohta loppuu kuitenkin. Tänään aloitin lukemaan kirjaa nimeltä Ei saa mennä ulos saunaiholla. Sain sen lopulta kirjastosta.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kai jokainen normaali ihminen kesästä tykkää.

Kiva kun sait kirjan, se on aika kepeää luettavaa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Siis toivottavasti viihdyttää sinua.

Nimetön kirjoitti...

Mitä sille Sinille nykyään kuuluu?

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Voi, en tiedä mitä Sinille kuuluu. Toivottavasti hyvää!

Nimetön kirjoitti...

Muistelet oikein – vaskitsa ei ole käärme, vaan lisko, ”jalaton sisilisko”. On sen verran harvinaistunut että onnekkaita kaikki, jotka vaskitsan näkevät!