- Ei saa heittää roskia kadulle tai luontoon (noudatan tätä tunnontarkasti).
- Ulkona ei saa soittaa musiikkia (isä oli tästä erittäin tarkka, ahdistun kyläillessäni mökillä, jossa soitetaan radiota terassilla).
- Selkärepun taskut on suljettava huolellisesti (tämän opin ex-mieheltäni, joten eivät menneet nekään vuodet hukkaan).
- Ahneella on paskainen loppu.
- Kannattaa ottaa omat eväät.
- Älä luota sääprofeettoihin (isä leikkasi amatöörimeteorologin haastattelun Salon seudun sanomista ja odottaa miehen epäonnistumista).
- Kommunistit ovat pahiksia.
- Veroja kerätään liikaa (ei ole mennyt perille, olen ollut iloinen veronmaksaja).
- Jos syö lusikalla voita suoraan rasiasta, niin lihoo ja siitä voi syyttää vain itseään (en ole syönyt).
maanantai 22. toukokuuta 2023
Minkä nuorena oppii
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Ekaksi mitä hauskinta, että löysin uudelleen blogisi ja että jaksat blogata, ihan huippua, kiitos!
Päätin viitsiä kommentoida, kun ollaan aiheissa, joita minäkin ymmärrän.
Roskata ei saanut, se opittiin äidiltä pieninä ja saatiin pikkuveljen kanssa kehuja siitä, että osattiin olla ja kulkea siististi. Purkat syljettiin suusta tien vierille, sen myönnän ja tunnustan.
Kannatan edelleen omia eväitä, koskaan ei tiedä, mitä muualla saa vai saako mitään ja jos saa, niin onko jotain, mistä ei tykkää. aina oi puolustella, että on allerginen tai yliherkkä jollekin, siksi varmuuden maksimointi.
Salon Seudun Sanomia luen päivittäin, viime aikoina ei olekaan näkynyt pitkän ajan ennusteita perustuen pilven muotoihin tai omenapuun kukintaan. Äitini keräsi kaikki ennusteet ja uskoi niihin, minä väitin, että paras ennustus on se, kun katsoo klasista ulos ja kertoo tilanteen.
Mainiota viikonalkua!
Mainio lista!
Satakunnassa oli erittäin tärkeää, että ei lähtenyt kahvipöytään heti kun oli "käsketty" (=kutsuttu), vaan piti aikailla ja sitten kun oli tarpeekseen aikailtu, kuka ensin ja kuka sitten, niin sen jääähtyneen kahvin kanssa ei todellakaan saanut ahnehtia eikä ottaa mitä halusi vaan ensin pullaa ja sitten uusien maanittelujen jälkeen vasta kakkua, jota oikeasti halusi.
(Käskeä-verbiä käytetään kotopuolessa edelleen toisin kuin yleissuomessa merkitsemään kutsumista. Siskoni saattaa kertoa, että joku käski hänet kylään.)
Kikka L: Monesti mietin tämän lopettamista, mutta en sitten kuitenkaan ole tehnyt sitä. Kai minä tarvitsen tätä. Kiva kun löysit blogin uudestaan.
Marjatta: Sitä kahvipöytäkursailua esiintyy edelleen.
Savossakin käskettiin sukulaisia kylään.
Selkärepun taskut on suljettava huolellisesti
- Tämä on hyvä! Oma bravuurini on kulkea kaupungilla läppärirepun vetskari auki, kyseessä on myös tietosensitiivinen pankkialan kone. Onneksi jotkut (harvat) ihmiset ovat huomauttaneet asiasta. Ilmeisesti kynnys puuttua toisten asiohin kaupungilla on korkea.
Lähetä kommentti