Mitä mietin tänä aamuna?

Kuulun Facen Ragdoll-ryhmään, jossa käsitellään päivittäin kissojen vatsavaivoja. Joka kerran kun oksentelu tai ripuli tulee puheeksi, joku ryhmäläinen kehottaa heti viemään katin eläinlääkärille, sillä oksentelu ei kuulemma kuulu terveen kissan elämään. Kaikki tuntemani kissanomistajat korjaavat silloin tällöin kissan oksennuksia sängyltä tai lattialta. 

Ryhmässä paheksutaan muiden kissojen ruokavaliota, sillä oma katti saa sitä eläinlääkäriltä hankittua muonaa, jolla on sisäfileen kilohinta. Jos pitäisimme omasta ja lastemme ruokavaliosta yhtä hyvää huolta, joutaisivat lääkäriasemat sulkemaan ovensa. 

Olen nukkunut cpap -laitteen kanssa muutaman viikon. Ei se ihan helppoa ole. On hankalaa, kun herää yöllä ja nenää kutittaa ja letku on irrotettava, jotta saa raavittua nenäänsä siitä pienestä aukosta. Toinen ongelma on kampauksen tärveltyminen. Aamulla hiukset sojottavat miten sattuu. 

On tässä maailmassa suurempiakin murheita. Olen lukenut lehdistä ilmastoraportista. Onneksi en ole alle neljäkymmenvuotias. Toisaalta lapseni ovat. 

Kun sanotaan, että Suomessa pitäisi tehdä jotain, tuohtuvat suomalaiset ja sanovat, että täällä on tehty kaikki ja Kiinassa se ongelma piilee. Kun moititaan maanviljelijöitä, he loukkaantuvat. Yksityisautoilijat ovat myös herkkiä kritiikille. Autolla ajaminen on kansalaisoikeus, koska bussilla ei pääse ovelle asti. Sitten on turve, josta en jaksa edes kirjoittaa.

Yksikään poliitikko ei uskalla sanoa julkisesti, että pitäisi kuluttaa vähemmän.

Nenä

Olen ryhtynyt pesemään kertakäyttömaskeja pesukoneessa. Niistä tulee jännän pehmeitä. Olen ihmetellyt miksi ne kutittavat nenää ja huomannut, että se johtuu kissankarvoista, joita kuitukangas imee itseensä.

Nukuin ensimmäistä kertaa hyvin cpap-laitteen kanssa. En edes korjaillut maskin asentoa yön aikana. Nenäni ei kutissut (raapiminen on hankalaa, sillä letku on irroitettava maskista, jotta pääsee raapimaan nenää). Olen säätänyt letkun lämpötilan 20 asteeseen, joten koneen puhaltama ilma tuntuu vähän viileämmältä kuin ympäristö.

Olen lukenut lehdistä, että joku hankkii rahaa kuvaamalla varpaitaan ja myymällä kuvamateriaalia netissä. Miten olisi cpap-maskin kanssa nukkuva nainen? Kertyisikö maksavia asiakkaita? Saisin lisätienestiä.

J kutsui aikoinaan minua ja vaimoaan nimellä kiuruvetiset nenät. Mikäs siinä, sopiihan se. Eräs kurssikaverini käyttää nimitystä säihkysääri, sekin sopii. 

Olin eilen terassilla kolmen työkaverin kanssa, yksi heistä oli lukenut kirjan, jossa todistetaan, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, vaikka aina ei siltä näytäkään. Toisaalta uskon, että kaikki ihmiset kokevat myös alhaisia tunteita. Kaikki tunteet ovat sallittuja, vain teot ratkaisevat. Maailmassa tehdään paljon pahaa, mutta enemmän hyvää, luulisin. Ehkä luen joskus sen kirjan.