tiistai 17. helmikuuta 2009

Onnellinen lapsuus

Lapsena pelkäsin, että Jumala heittää taivaalta tulisen kiven jos tekee syntiä. Minun syntitaakkani oli valtaisa. Olin salaa heittänyt kylässä sitkeän lihapalan pöydän alle ja ottanut löytämäni 20 penniä mummolan lattialta. Minä pelkäsin, että äidistä ja isästä tulee alkoholisteja kun he lauantai-iltana joivat lasillisen punaviiniä. Heittävät lapset hankeen ja joutuvat rappiolle. Voitin koulussa kahdesti Raittiuskilpakirjoitukset. Pienen riidan jälkeen pelkäsin, että he eroavat. Miten monelta murheelta olisinkaan säästynyt jos olisin tiennyt, että he tulevat olemaan naimisissa yli 50 vuotta. Minä pelkäsin, että sydämeni pysähtyy ja niin se on vaan tykyttänyt moitteettomasti 52 vuotta. Tätä kirjoittaesani tajuan, miten turhaa on pelätä yhtään mitään.

Ei kommentteja: