Lähden sunnuntaina lomalle Edinburghiin. Lennän sinne Ryan Airilla. Tein tänään tsekkauksen netissä. Niin monta asiaa on tehtävä itse, että odotan milloin koittaa aika jolloin matkustajien on itse ohjattava konetta.
Yksi tuttuni lensi Dubliniin kyseisellä lentoyhtiöllä. Kesken lennon käskettiin kiinnittää turvavyöt. Kapteeni meni vessaan ja palasi sen jälkeen ohjaamoon. Turvavyömerkkivalo sammui. Tuttavani arveli, että ohjaamossa ei ollut tuolla välillä ketään. Se ei liene onneksi mahdollista, vaikka itsestäänhän nuo koneet lentävät.
Kun poistavat koneesta toisen vessan ja toiletissa käynti tulee maksulliseksi, en enää aio käyttää tuota halpalentoyhtiötä. Sopiva vessamaksu voisi olla 20 euroa. WC-käynnin voisi varata etukäteen netistä, tuolloin saisi alennusta ja pääsisi vessaan kohtuulliseen 15 euron hintaan.
3 kommenttia:
Ryanair on kyllä aika hanurista. Kerran olen sillä lentänyt (kokemus ei ollut onneksi überpaha). Meidän piti vapun tienoilla lentää taas, mutta Ryanair peruikin kyseisen lennon, joten tulimmekin käyttäneeksi EasyJetiä. Vaikka sekin on halpalentoyhtiö, oli ero matkustusmukavuudessa kuin yöllä ja päivällä EasyJetin eduksi. Ikinä ei ole ollut yhtä hauskaa check-iniä kuin paluumatkalla Lontoon päässä.
Kivestä rakennettu Edinburgh on yksi suosikkipaikoistani ikinä. Reilut pari vuotta sitten otin työmatkalla kaupungista kaiken irti, mitä nyt vähältä vapaa-ajaltani kerkesin, ja senkin jälkeen olen sinne jo kertaalleen lomalla ehtinyt. Patikoi Holyrood Parkissa ja kapua aina Arthur's Seatin laelle (itse en käynyt ylhäällä asti), syö haggista (with neeps and tatties), juo paikallisia aleja, osta mukaan single malt -viskiä, käyskentele Greyfriar's Kirkyardilla ja pistäydy Greyfriar's Bobby's Barissa, osallistu yömyöhällä kummitus-walking-tourille ja tutustu kaupungin lähellä olevaan Roslynin kappeliin - se on ällistyttävämpi paikka mitä Dan Brownin ohutjuoninen ja liian hypetetty romaani antaa ymmärtää.
Olen ollut kerran kyseisessä kaupungissa, niin kauan sitten, ettei ollut vielä nettiä tai nettisäätiedotuksia. Syynä oli kongressi, joka alkoi juhannuspäivänä. Suomessa oli helle. Olimme keveissä kesävaatteissa ja perillä Edinburghissa oli +10 ja satoi vaakasuoraan. Koko viikon. Ensi töikseni ostin öljykangastakin enkä luopunut siitä koko viikolla. Iltaisin istuimme teellä hotellihuoneessa kukkasohvalla kietoutuneina huopiin. Ikkunan alla soitti joku säkkipilliä joka ilta. Savuinen mallasviski maistui kylmässä hyvältä - kotona sama aine oli kamalaa. Tuon matkan muistan paremmin kuin lukuisat muut kongressimatkat. Takki on edelleen käytössä, kenties loppuikäni.
Kuulostaa hyvältä. Kiitos vinkeistä. Toivottavasti lomaa ei tarvitse viettää vilttiin kääriytyneenä viskiä litkien. Olen muuten syönyt Haggista (viskikermakastikeen kera) tämä tapahtui Heinolassa.
Lähetä kommentti