On jännää, miten joku keksii ja uskaltaa tehdä ensimmäistä kertaa jotain uutta. Siitä ei nimittäin juuri kiitosta saa. Kubistit tohtivat liimata maalauksiinsa sanomalehdistä leikattuja paloja, muovia, pahvia yms. He käyttivät sabluunoita numeroiden tai kirjainten maalaamiseen.
Kubistit sahasivat siveltimillään ihmisiä ja esineitä palasiksi ja kuvasivat noita osasia mistä suunnasta lystäsivät. Miksi muuten heidän taideteoksissaan oli niin paljon kitaroita, kysyn vaan.
Jos olette taiteen suhteen yhtä tietämättömiä kuin minä, niin kerron teille, että tunnettuja kubisteja ovat mm. Fernand Léger, Georges Brague, Pablo Picasso ja Juan Gris. Picasson toki kaikki tietävät.
Futurismi oli italialainen modernistinen liike, joka muistutti kubismia. Värejä, vauhtia, vaarallisia tilanteita, nopeita kulkuvälineitä. Myös veistotaide tuli uudistaa. Viedä vanhat taideteokset saunan taakse ja hävittää.
Taiteilijat kirjoittivat vihaisen manifestinkin "Ihailla vanhaa taulua on kuin uhraisi tunteensa tuhkauurnaan. Invalideille ja rikollisille tämä ihailtava menneisyys on balsamia heidän haavoilleen, sillä heille ei ole suotu tulevaisuutta, mutta me olemme nuoria ja voimakkaita. Pankaa kirjastot tuleen! Padotkaa vesiväylät, niin että ne hukuttavat museot!" Semmoista.
Futuristeja ette ainakaan tunne (en minäkään tuntenut): Umberto Boccioni, Luigi Russolo, Giacomo Balla, Gino Severini ja Carlo Carrà.
Veistos: Umberto Boccioni
1 kommentti:
Meillä oli kotona kaksikin tietosanakirjasarjaa: Otavan Iso Fokus ja Suuri Ensyklopedia (naapurin vävy sattui olemaan kustantamon asiamies...). Niissä oli paljon kiinnostavaa selailtavaa ja mm. taidehistoria hyvin edustettuna.
Lukiossa oli kuvaamataidossa kokonainen kurssi taidehistoriasta.
Interrail- ikäisenä tuli sitten ihmeteltyä dioissa nähtyjä teoksia ihan livenä Euroopan museoissa.
Lääkärin opintoihin ei taide- tai muukaan kulttuurihistoria taida kuulua, mutta aika moneen humanistiseen alaan kyllä. Esimerkiksi kaikki kieliä opiskelleet ovat joutuneet (päässeet?) perehtymään myös kyseisen kielialueen historiaan ja kulttuurihistoriaan. Niinpä tiedänkin, että futurismi oli kova sana myös Venäjällä ennen kuin vallankumouksen jälkimainingeissa sosialistinen realismi tukahdutti kaikki muut ismit.
Ihailen intoasi opiskella kaikenlaista uutta. Välillä tuntuu siltä, että aika moni haluaa päinvastoin aktiivisesti unohtaa kaiken senkin, minkä on tähän mennessä oppinut.
Lähetä kommentti