sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Arkisunnuntai

Kävin tällä viikolla kustantamon takkatuli-illassa. Olin turhaan valmistautunut vaatimaan vegaanimakkaraa, sillä takkatulta ei näkynyt. Pitäisikö ilta nimetä uudestaan vaikka Ei takkatulta -illaksi.

Liimauduin juhlissa parin tutun kirjailjan kylkeen ja kuljin kylki seiniä pyyhkien juhlatiloissa, jotka sijaitsivat kolmessa kerroksessa. 

Tilaisuudessa tarjottiin erinomaista buffetruokaa. Viinilasi kiinnitettiin lautaseen integroituun muovihärpäkkeeseen. Ruokailua varten oli tarjolla vain haarukat. Ehkä näin suojeltiin ihmisiä veitsien aiheuttamilta vahingoilta ja väkivaltaisuuksilta, joihin alkoholi ja veitset yhdessä vääjäämättä johtavat.

En koskaan totu syömään ilman tuolia ja pöytää, vaikka olen kyllä mielestäni harjoitellut seisten syömistä kiitettävästi. Jos ruoka olisi tarkoitettu seisaallaan syötäväksi, olisi ihmiselle tehty kolme kättä. Jälkiruoaksi tarjottu leivonnainen piti nauttia sormin, sillä edes jälkiruokalusikoita ei ollut tarjolla. 

Minut esiteltiin Anna-Leena Härköselle. 

Kipitin kymmenen junaan. Istuin loosissa kahden kirjailijan ja yhden kääntäjän kanssa. Kääntäjä halusi tietää, mikä kirja oli erityisesti vaikuttanut kuhunkin meistä. Menin niin lukkoon, etten muistanut ainuttakaan kirjaa tai kirjailijaa. Sitten keksin, että nuorena tyttönä vaikutuin Marianne Alopaeuksen romaanista Pimeyden ydin. Ehkä se johtui romaanin rakkaustarinasta. 

Myöhemmin mieleeni tuli paljon parempia esimerkkejä kirjoista, jotka ovat vaikuttaneet minuun, mutta silloin se oli jo liian myöhäistä. 

L Kuopiosta kävi kylässä. Ostin perjantaiksi liput Työviksen Momentum 1900 musikaaliin. Musikaalin ovat tehneet Heikki Salo, Sirkku Peltola ja Eeva Kontu. Momentum 1900 kertoo Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin pystyttämisestä vuonna 1900. Se käsittelee Suomen itsenäisyyden tavoittelua, luokkataistelua, taidetta, rakkautta ja tasa-arvoa. 

Momentum 1900 oli sujuva, komea ja välillä humoristinenkin esitys. Musiikki oli monipuolista ja tarttuvaakin, tanssit näyttäviä ja lavastus taustavideoineen kerrassaan hieno. Ei tarvinnut hävetä.

Mietin taas kerran Martti Suosaloa, miten hän vie kaiken huomion liikkuessaan näyttämöllä ja kuinka vaivattoman oloisesti hän sen tekee. 

Nyt on palattava arkeen, vaikka on sunnuntai.

6 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Ah, Martti Suosalo, rumankaunis, mikä hymy ja miten ilmeikkäät kädet.

Anonyymi kirjoitti...

Martti on vähän saman oloinen, vaikkei näköinen, kuin Kalle. Siis isänsä. On edelleen saman näköinen kuin -91, Martti siis.

Noihin pöhköihin "mikä lukemasi on vaikuttanut" -kysymyksiin kannattaa painaa mieleen vaikka "Go To Statement Considered Harmful". C-kielen ja vallankumouksen ohjelmoinnissa aloittanut artikkeli. Yleensä ei seuraa jatkokysymyksiä, varsinkaan jos et kerro tuota toista lausetta vaan kerrot Edsger W. Dijkstran tehneen koko maailmaa järisyttäneen vaikutuksen, kuten kaikki tietävät. Tuo lisäys on tärkeä. Name dropping on tehokkaanpaa kun sanot vaan tuttavallisesti Edsger tai Dijkstra, ee dee on vielä parempi. Jos joku nyt kysyy mikä eedee, voit vastata Edsger W. Dijkstra tietysti.

C-kieli on hankalaa kuin latina ja yhtä hienoa. Sen jälkeläiset C++ ja C# on hieman tolkullisempia, vähän kuin italia ja espanja.

Go To Statement Considered Harmful ei ole kirja vaan artikkeli, Communications of the ACM, Vol. 11, No. 3, March 1968.

Toinen hyvä knoppi on "kun taivaalta satoi rahaa", Aku Ankka -lehdessä ollut. Kansantaloustieteen perusjuttuja.


Oikeasti Musashin "Viisi piiriä - maa, vesi, tuli, tuuli, tyhjys" ja Sunshin "Sodankäynnin taito" on vaikuttaneita ja lukemisen arvoisia opuksia. Näiden opeilla pärjää alalla kuin alalla. ohuita opuksia, ne kannattaa jopa lukea.

ICT-ukkeli

Anonyymi kirjoitti...

Aku Ankka ei vielä riitä, pitää mainita Carl Barks.

Vakavasti ottaen en kyllä ymmärrä, miksi lähteä ollenkaan mukaan tällaiseen amerikkalaistyyliseen "name droppingiin" (Amerikoissahan ne myös alituiseen syövät sormin pieniä cocktailpaloja, seisaallaan)?
Jos suurimmat kirjalliset väristykset on aikoinaan saatu Viisikoista - tai vaikka Lääkärisarjoista - niin mitä sitten?! Siitähän sen hauskan(?) ja rehellisen(??) keskustelun vasta luulisi urkenevan


Anonyymi kirjoitti...

Viisikot oli aikaansa edellä. Niisähän oli jopa trans-sankari Pauli vai oliko se Paul. Ainoa kummallisuus oli se, että muistini mukaan iso britannia on saari, siellä oli joka paikassa tunneleita ja luolia - kuinka se pysyi meren pinnalla? Luulisi sortuneen, ihan Salamanterisotien malliin.

Kakkuja, voileipia ja inkivääriolutta kului kirjoissa paljon. Myös kinkkua kului muttei vegaanimakkaraa. Eikä ikinä ollut eväänä näkkileipää ja sulaatejuustoa, paha puute.

Minulla oli muuan ohjelmoinnin opettaja, joka oli todella name droppaaja, siitä kurssimme sai oman vitsin "Hyvä ystäväni Bill Gates".

ICT-ukkeli

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Ei tässä ollut kyse name droppingistä vaan ihan aidosta kiinnostuksesta. Näin ainakin itse koin.Viisikot olivat kyllä kova juttu. Samaten Polvan Tiina-kirjat, muistaakseni Pirkko Saisio mainitsi vaikuttuneensa Tiinoista aikoinaan. Hän oli myös suuri Sound of Music-elokuvan fani.

Anonyymi kirjoitti...

Viisikot vaikuttivat kovasti lukunopeuteeni, kun jännittävää opusta ei voinut kesken jättää piti lukea nopeammin. Kun piti käydä koulussa, syödä, tehdä läksyt ja vielä nukkuakin. Ensin luin kirjan päivässä, sitten pari, sitten kirjan koulupäivän jälkeen ennen ruokailua, toisen ennen läksyjä, kolmannen ennen nukkumaan menoa...

Viisikon palsta on sopivan levyinen pikaluvun harjoitukseen.

Luin kaikki kansakoulun kirjaston viisikot - ja ison osan muistakin - jopa tyttökirjoista! Sitten löytyi lisää luettavaa kaupungin kirjastosta. Ja lopuksi luin normaalivauhtia 350 sanaa minutissa ja jos kiire 650 sanaa minuutissa.

Kuka osaa nimetä teoksen, ihmisen, biisin, maalauksen, joka on tehnyt suuren vaikutuksen ihan miettimättä etukäteen? Hieman tyhmä kysymys, tai ainakin kohtuuton. Sitäpaitsi olen huono muistamaan nimiä. Tuolla ohjelmoinnin opettajalla oli kavereita Gatesin Billin lisäksi Reino-lehmä - eri lehmä kuin kurssikaveri limboava lehmä. Se lehmä limbosi sähköpaimenen alta naapurin pellolle, nykytietämyksen mukaan limbosi twerkaten. Sähköpaimen tahditti. Emäntänsä Jaana esitti hyvin elävästi tuon vapauteen kaivanneen lehmän liikkeitä.

ICT-ukkeli