Sain R:ltä pesusienikurkun eli luffan taimen. Ostin multaa ja istutin kasvivauvan kookkaampaan ruukkuun.
Ilmeisesti mullan mukana tuli pikkuruisia hyönteisiä. Päädyimme siihen, että ne olivat harsosääskiä. Kyseiset ötökät ovat vaarattomia, mutta saattavat joskus tunkea ihmisen nenään. Eivät ne sielläkään mitään erityistä tee. Päätyvät vaan toisinaan väärään kohteeseen.
Ötökkätiedon mukaan Suomessa on 220 harsosääskilajia. Harsosääskinaaras elää noin viikon ajan ja munii multaan 100-150 munaa, joista kuoriutuu toukkia jo muutamassa päivässä. Toukat ovat 6-8 mm pituisia ja ne voivat syödä pistokkaiden hentoja juuria ja lahoavaa eloperäistä materiaalia.
Hommasin harsosääskien tappamista varten liima-ansoja. Kukkaruukkuun tökätään muovitikku, johon voi kiinnittää keltaista paperia (kai se on paperia), jonka molemmin puolin on tahmea liimapinta. Nyt ansoissa näkyy pikkuruisia ruumiita, joista tulee ikävä olo.
Luin, että toukkia voi houkutella raa'alla viipaleiksi leikatuilla perunoilla. Aion ottaa tämänkin keinon käyttöön. Jotenkin se potentiaalisen suuri munamäärä hätkäytti.
Luin äsken, että kukkamullan voi pakastaa tuholaisten varalta, joten pitää raivata pakastimesta hylly ötököiden jäädyttämistä varten.
Koulussa opetettiin, että Marcus Porcius Cato vanhempi lopetti kaikki puheensa Ceterum censeo Carthaginem esse delendam eli Olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava. En todellakaan muistanut miehen nimeä saati osaa latinaa, vaan googlasin. Nykyään Cato toistaisi missiotaan Instassa.
Minä taas olen sitä mieltä, että harsosääsket on tuhottava, mutta lopetan taas kerran tämän päivityksen näin: Lukekaa, kuunnelkaa, ostakaa tai lainatkaa kirjojani!
Ei saa mennä ulos saunaiholla (Karisto 2016)
Ei saa elvyttää (Karisto 2020)
Kuura ja karkaileva isomummo (Karisto 2023)
Lääketieteen sanakirja (Lin&Co 2026)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti