Kävin katsomassa näytelmän Vihan jumala. Näytelmä tapahtuu yhdessä huoneessa ja siinä tapaavat kaksi pariskuntaa ensimmäistä kertaa. Toisen pariskunnan poika on lyönyt toisen poikaa. Ensin istutaan sivistyneesti kunnes pintakiilto vähitellen rikkoutuu. Teatteriseuralaiseni elävät lapsiperheen arkea, minulla se on jo takanapäin eikä näytemä enää koskettanut ýhtä vahvasti. Ihminen on niin itsekeskeinen, että etsii taiteesta kosketuskohtaa omaan elämäänsä. Näytelmässä ihmeteltiin miesten halua tulla isäksi vielä viisikymppisinä, "Miksi pilata viimeiset 15 vuotta ennen halvaantumista" todettiin näytemässä. Jostain kumman syystä lause jäi minulle mieleen.
Pistäydyimme myöhemmin salsa-paikassa ja pari kuubalaista "tuttua" tanssitti minua. Toinen oli taannoinen tanssiopettajani, joka huokaili kuinka olin unohtanut tanssitaitoni. Nyt aloitan harrastuksen uudestaan. 15 vuotta ennen halvaantumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti