torstai 30. huhtikuuta 2009

Hyvä itsetunto myynnissä

Joillakin kanssaihmisillä on erinomainen itsetunto. He eivät kärvistele huonommuudentunteissa eivätkä syyllisyydessä. Voitaisiinko perustaa sellainen pankki, josta voisi käydä lainaamassa hyvän itsetunnon vaikkapa pariksi viikoksi. Olisi mukavaa tepastella hyvällä itsetunnolla varustettuna. Olen kirjoittanut toisen kolumnini yhteen ammattijulkaisuun ja odottelen julkaisua häpeänsekaisella jännityksellä. Yleensä kukaan ei kommentoi mitään, joten olen epävarma olenko mokannut pahasti. Tyttäreni ja yksi ystäväni ovat lukeneet tuotoksen etukäteen, kyseinen julkaisu ei puutu tekstiin mitenkään. Tuntuu siltä kuin teksti muuttaisi muotoaan kun se julkaistaan. Siitä tulee muiden omaisuutta ja heillä on oikeus kritisoida sitä.

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Absurdia Vappua!

Sain absurdin kokemuksen. Kävelin Vappuaattona läpi Tampereen keskustan. Mikään ei ole ennallaan. Olen uusi ihminen. Uskon humanoideihin.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Nykytanssia

Kävin eilen katsomassa suomalaista nykytanssia. Mitään en ymmärtänyt. Ei se kuitenkaan haitannut, oli mukavaa katsoa, kun tanssijat heiluivat lavalla. Joku viisaampi osaisi varmaan tulkita. Koreografi sanoi käsiohjelmassa, ettei ole onnellinen ihminen. Kaipa sillä oli jotain tekemistä esityksen kanssa. Hienoa oli kuitenkin.

Mäkihyppääjän naishuolet

Meidän tavallisten ihmisten elämä on tylsää ainakin jos sitä vertaa tuohon mäkihyppääjä makkarayrittäjä pariskuntaan. Iltasanomista sain lukea, että Matti lähti Jyväskylään. Piti viipyä hetken, mutta Matti ei ollut tullut kotiin viikon kuluttuakaan. Lehdessä pällisti uuden morsiammen kuva, neito oli puolta nuorempi kuin rakas vaimo. Lehdessä esiteltiin myös uusi "anoppi" kiiltävine huulipunineen ja tatuointeineen. Anoppi toivoi, että Matti kohtelisi hänen tytärtään hyvin. Mervi taas oli sitä mieltä, ettei heidän vahva liittonsa tähän kaadu. Eihän se muuten ole kaatunut erilaisiin nyrkkitappeluihinkaan. Liitto on solmittu papin edessä ihan kahteen eri kertaan. Kyllä toisilla rakkaus on vahvaa ja oma elämäni tylsää.

Kadonneet tekstit

Sain päivämäärän vaihdettua ja kadotin kaksi tekstihelmeä, toinen käsitteli nykytanssia ja toinen Nykäsen pariskuntaa. Jos joku löytää niin pyydän palauttamaan.

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Kylmä kangistaa nopeasti

Kun olin lapsi tuli televisiosta tietoiskuja. Heikkojen jäiden aikaan näytettiin toistuvasti pätkää, jossa kaksi miestä meni ohuen ohuelle peilikirkkaalle jäälle ja huonostihan siinä kävi. Muistan vieläkin, että pitää ottaa mukaan jotain kättä pidempää kun menee pelastushommiin. Avannon lähelle pitää ryömiä ja heittää köysi poloiselle avantoon pudonneelle. Kun mies on kiskottu ylös hän ei saa kävellä vaan pitää kieriä, sillä kuten filmissä opettavaisesti todetaan, ei jää märkää miestä kannata, kun on kuivan alta pettänyt. Sitten pian kotiin sillä kylmä kangistaa nopeasti. Vieläkin tulee hiki pintaan, kun muistan miten jännitti selviääkö mies hengissä. Pahimmassa versiossa avunhuudot kaikuvat eikä kukaan kuule ja mies hukkuu.

Kaunis nainen

Olin Helsingissä. Lähestyin matkalaukkua vetäen hissiä, jolloin sympaattisen näköinen mies tilasi hissin minulle. Kun kiitin asiasta, hän sanoi tekevänsä sen kauneuteni vuoksi. Olin erittäin ilahtunut. En ole viime aikoina paljon kuullut positiivisia kommentteja ulkokuorestani. Kävelin tyytyväisenä kadulla. Sitten tuli mieleeni, ettei kuitenkin miehellä ollut joku silmäsairaus, joka oli huonontanut näkökykyä. Toisaalta monet hankalatkaan mielenterveyshäiriöt eivät tule noin pinnallisessa kontaktissa esille. Kun kerroin siskolleni tästä merkittävästä tapahtumasta hän totesi, että joillakin miehillä on tapana sanoa noin kaikille naisille.

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Käyttöohje

Ostin uuden espressopannun. Siinä on sellainen hieno patentti, että kahviin pitäisi tulla sellainen samanlainen crema (?) kuin koneella. En tiedä cremasta, kahvit lensivät pitkin hellan päällisiä. Kerroin asiasta facebookissa, miespuoleinen tuttuni kysyi, luinko ensin käyttöohjeen. Ei kai niitä kukaan lue. Kun kahvit levisivät hellalle soitin tietysti ystävälle, joka on menestyksellisesti käyttänyt samanmerkkistä pannua.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Ihokas

Yritin käyttää puheessani raamatullista vertausta, oli tarkoitus puhua ihokkaasta, sanoin vahingossa avokas. Kuulostaa jotenkin erilaiselta antaa ainoa avokkaansa kuin ainoa ihokkaansa.

perjantai 17. huhtikuuta 2009

Heijastavat pinnat

Elämäni on ollut aika hektistä Olin esiintymiskoulutuksessa, jossa luennoi mm. Markku Pölönen. Hän sanoi, että maalaiset eivät ole niin tietoisia itsestään, koska ei ole niin paljon heijastavia pintoja. Vaistomaisesti tulee vilkaistua kuvajaistaan näyteikkunasta ja kaikkialla olevista peileistä. Viikon mökkireissun hienoin puoli on se, että ainoastaan saunan kamarissa on pieni peili. On vapauttavaa unohtaa hetkeksi oma pärstänsä. Vanhan ajan valokuvissa ihmiset poseeraavat vakavina, nykyään jo pikkulapsetkin osaavat irvistellä kuvissa. Isovanhempieni hääkuvassa morsiuspari katsoo kameraa surkean näköisenä. Nykyään noita ilmeitä näkee vain hautajaiskuvissa.

Oli siellä muitakin "opettajia", parhaasta päästä oli sympaattinen näyttelijä ja juontaja Jani Toivola. Opin, että mokaaminen on hyvä asia. Tekevälle sattuu.

Eilen päivystin. Tänään alkoi tutkimusvapaa, jossa on paljon matkustamista ja monenlaista työtä. Saan kuitenkin hetken katsella ikkunasta ja miettiä päivän aktiviteetteja ja levätä rutiineista.

torstai 16. huhtikuuta 2009

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Ylikypsä tulevaisuus

Olin 25-vuotiaan tyttäreni kanssa kaupassa, jossa myytiin iltapukuja. Myyjä kysyi, kummalleko olimme kolttua hankkimassa. Kun vastasin, että minulle, hän totesi, että aikuisen naisen asut ovat tuolla perällä. Olen alkanut inhota ilmauksia aikuinen nainen tai 50+ nainen. Pidin töissä esitelmän. Pomo mainitsi sen olevan kypsä ja muutenkin erinomainen. Olen tullut ikään, jolloin kaikki äherrykseni tuottavat "kypsän" tuloksen. En koe olevani yhtään kypsempi kuin 27-vuotiaana, jolloin tyttäreni syntyi.

Lukija

Kävin katsomassa elokuvan Lukija. Elokuvaa ei pysty unohtamaan heti. Nuoren Michelin kasvot kertoivat ensimmäisen fyysisen rakkauden tuntemuksia hienosti. Kate Winslet oli oivallinen Hannana. Nuori Michel toi mieleeni erään ihmisen, joka oli kerran elämässäni.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Taidemesenaatin ura

Kylttyyrikuntoni on melko korkealla. Kävin Sara Hildenin taidemuseossa. Päätin ryhtyä minäkin taidemesenaatiksi, en vain oikein tiedä miten sellaiseksi ryhdytään. Sara Hildenillä oli juoppo taidemaalariaviomies. Sellaista en kuitenkaan halua. Seuraavaksi pitäisi tuntea lupaavia nuoria rahattomia taitelijoita ja itsellä pitäisi tietysti olla paljon rahaa, jotta saisi heidät ruokittua. Aloitin mesenaatinurani matalalla profiililla kävelemällä taidelainaamoon ja vuokraamalla pienen pronssiveistoksen, jonka on tehnyt Marianne Laiti. Olen käyttänyt mesenaatinuraani jo 20 e. Omistan 1/33 osaa pienestä kauniista pronssiveistoksesta, jonka nimi on "Siipiä", teos on mielestäni kaunis.

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Maksamme velkaa

Kävin tätä syntistä ruumista piiskaamassa muokkausjumpassa. Lapaluiden välissä on jotenkin epämiellyttävä olo. Tein lasagnea sellaisista tuorepastalevyistä. Nenääni kantavat ihanat tuoksut keittiöstä.

Eilen asuntolainani korko laski. Olen tätä vauhtia velaton 66-vuotiaana. Alkuun ennuste oli 75 vuotta. Naislääkärien keskimääräinen elinikä on kuulemma 68 vuotta. Saatan päästä nauttimaan parista velattomasta elinvuodesta.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Hauska harrastus

Osasto suljettiin ja kaikki asiakkaat saatiin häädettyä. Yhtään mummoa ei tarvinnut ottaa kotiin mukaan. Ovet suljettiin klo 15.

Kotimatkalla törmäsin tyttäreeni ja kävimme Tammelassa kahvilla. Kahvilaan tuli Simo Frangen. Hankalaa juoda kahvia kun silmät aina kiinnittyivät mieheen. Hän näytti sympaattiselta. Mummot kyselivät tanssikisoista ja Simo vastaili ystävällisesti hymyillen.

Onneksi en ole julkkis. Aikoinaan olimme ex-mieheni kanssa lääkärin sijaisina pienellä paikkakunnalla. Kaupassa ei kehdannut ostaa keskiolutta ja makkaraa. Kunnassa oli yksi hissi, joka oli terveyskeskuksessa. Kurssikaverit olivat vielä pienemmällä paikkakunnalla töissä. Kunnan ainoa huvitus oli kurssikaverien mielestä hautojen hoito. Työsuhdeasunnon ikkunasta näkyi hautausmaa. Sinne kuntalaiset astelivat iltaisin taimineen.

Kone

Tämä kone pilkkaa minua. Tekstini katosi käsittömättömästi. Kone katsoo minua ivallisesti. Se naureskelee pirullisesti. Päivämäärät heittelevät miten sattuu. Kone kuiskii korvaani syyttäviä kommetteja, yrittää muokata ajatuksiani ja päästelee pieneen sievään asuntooni myrkyllisiä kaasuja. Yöllä se laittaa lasinsiruja ruokatarvikkeisiini. Eilenkin löysin sellaisen maksalaatikosta ja sekavihanneksista.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Aika

Olen tehnyt kaikki suositellut temput, silti kellonajat ja päivämäärät ovat pielessä. Blogini elää omaa aikaansa.

Mannerheim

Olin huutokaupassa. Omistan nyt siis kaksi pientä aitoa mattoa. Mitä tuo aito sitten tarkoittaneekaan. Lapsiparkojen solmimia. Onneksi intohimonani eivät ole vanhat nuket, niistä maksettiin useita satoja euroja. En uskaltanut raapia päätäni, sillä pelkäsin, että meklari huutaa: Mannerheimin painokuva myyty rouvalle 200 e.

Päivämäärä

Mistä johtuu tuo päivämäärän vaihtumattomuus? Kele!

Heti vaihtui kun kiroilin.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Majava vai orava

Perjantai iltana raahaudumme junaan. Nukuttaa jo ennen matkalle lähtöä. Junaan pakkautuu perheitä suksineen. Istumme alapetillä ja juomme pienet tujaukset portviiniä. Pienessä hytissä on vaikea liikkua. Vaihdan yöpuvun yläpetillä, vaikea saada farkkuja jalasta. Yön pyörin kapealla pedillä, katson kelloa tunnin välein.

Rovaniemellä on synttärisankari vastassa. Yksi vieraista on nukkunut ulkona porontaljojen päällä makuupussissa. Kehuu, ettei krapulaa tästä syystä ole. Osuutensa lienee jo aamusta nautituilla juomilla. Kukaan ei ollut huolestunut hänen voinnistaan. Sanoivat laittaneensa oven lukkoon, että pysyy ulkotiloissa. Muut mökillä yöpyneet vieraat vaikuttavat pirteitä ja hyvävointisilta.

Teemme moottorikelkkareissun. Istun sankarin kyydissä. Hänellä on päällään lahjaksi antamamme untuvatakki. Näemme karhun jäljet. Näin ainakin väittävät. Mökillä päivänsankari haluaa välttämättä kokeilla lahjaksi saamaansa haulikkoa. Joku on piilottanut panokset. Yksi annetaan hänelle ja hän pamauttaa kohti taivasta.

Kilpailemme eläinten jälkien tunnistamisessa. Laitan ensimmäiseksi majavan, on kyse oravasta. Kaikkea ei voi hallita. Ruokaa tarjoillaan telttakatoksessa; kylmäsavuporoa, kalaa, lapinrieskaa, porokeittoa ja lettuja. Kaksi vieraista lähtee moottorilekkailemaan ja kelkkailee päin mäntyä. Toinen hyppää kyydistä ennen törmäystä, toinen ei. Polvet ovat ruvella ja leuassa haava.

Yövyimme hotellissa Rovaniemellä. Junassa katsoin Hair musikaalin. Mahtavan nostalgista.

Yöjuna

Olen lähdössä yöjunalla Rovaniemelle. Statistikkoni (no ei se ihan oma ole) täyttää 50 vuotta. Hauska mennä yöjunaan, saa nähdä tuleeko uni. Aamulla meitä tulee kuulemma junalta hakemaan se, joka on selvin. Huojentavaa kuulla. Ohjelmassa on ilmeisesti moottorikelkka-ajelua ja ruokailua laavulla. Sunnuntai aamuna tulemme taas junalla takaisin Tampereelle.

Tuttua kahvia

Ystäväni kaivoi eilen kaapin periltä tutun näköisen kahvipaketin. Hän antoi sen ystävällisesti minulle koska ei kuulemma juo suodatinkahvia. Oli saanut kahvin lahjaksi. Paketti näytti jotenkin tutulta. Olin antanut sen hänelle viime Jouluna.