perjantai 24. syyskuuta 2021

Sytytin kynttilän

Pirkkalaiskirjailijoiden uudet jäsenet esittäytyivät Tahmelan huvilalla. Nimiä en tietenkään muista. 

Nuorin tuore jäsen on 90-luvulla syntynyt innokas nuori nainen, joka on kirjoittanut fantasiasarjaa toisen kirjailijan kanssa ja säeromaanin nuorille (sen hän on kirjoittanut yksin).  Vanhin 70-vuotias nainen, jolla on pitkä mielenkiintoinen elämä takanaan. 

Tilaisuudesta otettiin kuva, joka julkaistiin Pirkkalaiskirjailijoiden Facebook-sivulla. Etsin itseni kuvasta ja siinä minä istuin velttona hartiat lysyssä. Pitäisi istua suoremmassa. Kaikki muutkin todennäköisesti katsoivat omaa kuvaansa, joten mitä väliä sillä sitten on. 

Sain suru-uutisen kesken tilaisuuden. Kurssikaverini H on kuollut. Kotiin tultuani sytytin hänelle kynttilän tai itselleni minä sen tietysti sytytin. 

H oli mainio mies. Hän työskenteli ennen lääkikseen pääsyään Munkkiniemen Alkossa ja jatkoi uraansa opiskeluiden alkuvaiheessa Kuopiossa. Kun häneltä osti viinipullon, hän yritti myydä kaksi. Hän kertoi, että Tarmo Manni huusi aina Alkoon tullessaan "Jumalan rauhaa viinakauppaan!"

H:n isäkin oli lääkäri ja lapsuudenperhe muutti usein, joten H halusi toimia toisin ja asettui perheineen Lappeenrantaan ja käsittääkseni asui siellä loppuun saakka. Perhe taisi siinä vauhdissa kuitenkin vaihtua. Muistan, kun kävimme heillä kylässä, eikä H saanut tulta saunan kiukaaseen. Hänellä ei ehkä kuitenkaan ollut taipumusta omakotiasumiseen. 

Hiljalleen kontaktit jäivät. Näin häntä viimeksi kurssikokouksessa ja siitäkin on aikaa. Sydämessäni on pieni nurkka varattuna hänelle.

Ei kommentteja: