Olen ollut poissa Facesta runoilija Risto Ahdin 80-vuotispäivästä lähtien (kaikkihan tietävät, että hän viettää syntymäpäiviään 27.
elokuuta). Ei erityisemmin tee mieli takaisin. Palaan sinne siitä huolimatta. Se on luonnon laki.
Söin eilen P:n kanssa Gopalin terassilla vegaanisia sörsseleitä. Hyvin tarkeni ainakin takki päällä. Onko missään muussa kielessä vastinetta sanalle terassikeli? Englanniksi se voisi olla beer garden weather ja saksaksi Biergarten Wetter (tai sitten ei).
Ihmisen pitäisi kuulemma syödä kolmeakymmentä erilaista kasvista viikossa (Gopalissa syömällä se onnistuu). Laskekaapa huviksenne pääsettekö tuohon tavoitteeseen. Rupesin miettimään, mitkä ovat kasviksia ja löysin tällaisen määritelmän: "Kasviksilla tarkoitetaan vihanneksia (peruna mukaan lukien), sieniä, marjoja ja hedelmiä". Jotkut miettivät rasismin määritelmää, mutta minä yritän määritellä kasviksen.
Kävin vesijuoksemassa. Äärimmäisen tylsää puuhaa. S sanoo juoksevansa altaassa kohti Mordoria (meniköhän oikein). Minä juoksen kohti pullakahveja.
Luen Juli Zeh'n romaania Yli-ihmisiä. Siinä Berliinissä asuvan Doran avomies Robert on puhdasoppinen kierrättäjä, vegaani, ei omista autoa ja pitää asuntonsa kunnioitettavan kylmänä. Robert tuntee ylemmyyttä tavallisiin ihmisiin, jotka eivät ole ikävä kyllä yhtä rikkeettömiä. Huomaan usein samoja piirteitä itsessäni.
7 kommenttia:
Ymmärrän kyllä, että sieniä pidetään ravinto-opillisesti kasviksina, mutta on se silti jotenkin hassua. Sienikuntaan kuuluvat tyypit ovat jo solutasolta lähtien niin erilaisia suunnilleen kaikkien muiden kanssa, että joskus on ihan vakavasti pohdittu, olisiko niiden alkuperä sittenkin jossain muualla kuin maapallolla...
Sienten sisältämä sokeri, trehaloosi, saattaa myös tehdä suoliston kannalta tiukkaa. Oma ruoansulatukseni ei suoriudu sienistä, joten heti jää satoja potentiaalisia "kasvis"lajeja viikottaiselta aterialistalta uupumaan.
Sienet eivät sovi kaikille, mutta eivätpä ne ole kovin merkittävä osa monenkaan ruokavaliota, paitsi näin syksyllä. Trehaloosi-intoleranssi on harvinaisempaa kuin laktoosi-intoleranssi (tieto löytyi Terveyskirjaston sivulta).
How about "terrace weather"?
Kolmekymmentä kasvista - huh! Löydänkö edes kaupasta noin monta! Hyvinvoivan maailman suosituksia, kyöyhemmissä maissa on tarjolla vain kunkin kauden vihannekset ja -hedelmät.
Minä ole ajatellut, että se värisääntö on hyvä, mahdollisimman monta väriä lautasella. Se tekee annoksesta myös kauniin.
Terrace weatheriakin ajattelin, mutta usein tämä terassikeli yhdistetään ravintolaterasseihin.
Olen lukenut tuon kasvisten värijutunkin, ehkä tässä on kyse samasta, kasviksia pitäisi syödä laajemmin. Myös ihan Suomessa kasvavia juureksia ja marjoja. Kaikki tämmöiset ovat meidän rikkaiden maiden suosituksia.
Oikeastaan pitäisi kai puhua terassiSÄÄstä eikä kelistä. Kelihän on se, joka tuntuu kengänpohjissa ja autonpyörien alla. Samaa mieltä vesijuoksusta, se on tylsää. Mutta vielä sitäkin tylsempää on kuntouinti. Siinähän ei voi edes jutella kenenkään kanssa. Paitsi altaanpäädyssä, jo sattuu pysähtymään vetämään happea jonkun toisen kanssa samaan aikaan. 30 eri kasvilajia päivässä (vai oliko se viikossa?) on taas jonkun keksimä höpö-höpö-kuningasajatus. Eikö tärkeämpää olisi syödä lähiruokaa, jota elimistömme on evoluution mittaan tottunut käyttämään ravinnokseen? Paremmin pohjoisen asukas saa ravintoaineita irti vaikkapa perunasta kuin mangosta. Ja ehkä toisin päin niillä kulmilla, missä on syöty mangoa tuhansien vuosien ajan eikä perunaa ole ehkä nähtykään.
Äkkivilkaisulla luin otsikon "teräsirkkeli" ja ihmettelin, mitä on tulossa.
Ehkä pitää mennä lääkäriin tai silmälääkäriin. En tiedä onko vika ymmärryksessä vai näössä.
Erkoiset asiantuntijat: Luulen, ettei tuolle teorialle, että me saisimme perunasta irti enemmän kuin jossain muualla, ole tieteellisiä perusteita. Peruna on kyllä edullista lähiruokaa. Uskon kyllä, että syömme kasviksia liian suppeasti. Minä muuten laskin eilen syömäni kasvikset: kukkakaali, sipuli, valkosipuli, kesäkurpitsa, varsiselleri, paprika, tomaatti, pekaanipähkinät, omenat, puolukat ja mansikat (yksitoista, laskin ihan itse). Pekaanipähkinät ja valkosipuli olivat ulkomailla kasvatettuja. Onhan kotimaassakin kasvatettuja kasviksia muitakin: selleri, porkkana, palsternakka, lanttu, nauris, kaalit (valko-ja punakaali, lehti-, kukka-, parsa-, ruusu- ja kyssäkaali ja muitakin), herneet, pavut, punajuuri (raitajuuri myös), kesäkurpitsa, muut kurpitsat, maa-artisokka, selleri, piparjuuri, mustajuuri, retiisi, sienet, yrtit, salaatit, luumut, omenat, marjat...Kyllä se kolmekymmentä taitaisi onnistua. Kasvihuoneessa kasvatetaan tomaattia, kurkkua yms. Siinä kyllä kuluu fossiilista energiaa tai riippuu tietty millä kasvihuone lämmitetään.
Lähetä kommentti