Kävin teatterissa: KokoTeatteri vieraili Freckellillä Marjo Niemen näytelmällä Norminäytelmä. Näytelmän on ohjannut Anna Veijalainen ja näyttämöllä pyöri neljä näyttelijää: Cristal Snow, Cécile Orblin, Petriikka Pohjanheimo ja Eric Barco, joka oli tullut esitykseen Jani Toivolan tilalle. Ymmärsin, että tämä oli hänen ensimmäinen kertansa. Hyvin se meni.
Lavasteina toimivat eriväriset muovimatot, joita levitettiin näyttämölle, vaaterekit ja videot. Näytelmä koostui yksittäisistä erillisistä kohtauksista, eikä perinteistä juonta ollut. Petriikka Pohjanheimon esittämän pitkän heteroelämän jälkeen naiseen rakastuneen naisen tarina jatkui läpi esityksen. Hän toivotti yleisölle moneen kertaan "Homon terve!" ja se huvitti katsojia.
Norminäytelmän esittelyssä sanotaan, että siinä käsitellään sukupuolen ja seksuaalisuuden normeja. Ihmisten sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta saisi tehdä oletuksia ja maailmasta pitäisi tehdä turvallinen kaikille. No minäkin oletan, se lienee inhimillistä. Pitäisi varoa mitä tulee sanottua.
Näkökulmat vaihtuivat: Näytelmässä hetero rukoilee jumalalta homoutta. Toisaalta heteroelämästä naisrakkauteen siirtynyt nainen ei ole homopiireissä ihan oikea homo kuitenkaan.
Yllätyin miten mainio Cristal Snow oli perinteisenä Jormana ja toisaalta miten liikkis ja hauska hän oli Marimekon taskumekkoon pukeutuneena opettajana. Petriikka Pohjanheimo oli hyvä fyysisyydessään ja ilmensi taitavasti uuden identiteetin kehittymiseen liittyvää häpeää ja toisaalta ylpeyttä. Cécile Orblin muuntautui moneksi. Ei olisi arvannut, että Eric Barco oli hypännyt kyytiin vasta hiljattain. Mietin, miltä esitys olisi näyttänyt, jos Jani Toivola olisi ollut mukana.
Näytelmä oli hauska ja koskettava, mutta olisi hyötynyt tiivistämisestä. Kolme tuntia väliaikoineen oli vähän liikaa.
Norminäytelmää voisi suositella ihan kaikille, jotka yleensäkään joutuvat tekemisiin ihmisten kanssa ja kukapa täällä ihan erakko olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti