Sääksilive

Kevät on lintujen tarkkailun parasta aikaa. Näin ainakin oletan. Minä seuraan lintuja netissä. Se on kätevää varsinkin kun tunnen alle viisi lintulajia ja eksyn metsään. Metsässä on petollisia kosteita alueita, jonne saappaat uppoavat. 

Nyt voi katsoa kahtakin sääksiliveä. Siellä ne rymsteeraavat pesiään. Ovat toiveikkaita, ja uskovat saavansa kunnon jälkeläisiä. Siirtelevät oksia seinustalta toiselle, ihan kuin äitini aikoinaan  siirteli sohvaa ja kirjahyllyä. Sääksillä ei ole sohvia, joten he joutuvat siirtelemään risuja. 

Kaikki muut katsovat norppaliveä, mutta minusta petolinnut ovat kiinnostavampia. Norpat ovat liian söpöjä. Haluan kannustaa sääksiä. Jos Tampereella olisi kaksi jääkiekkojoukkuetta Sääkset ja Norpat, olisin ensin mainittujen kannattaja.

Minulla on tapana kastautua uimahallin kylmävesialtaassa (olen laskeutunut kylmään veteen jo neljä kertaa). Sitä joutuu jonottamaan, sillä kylmä vesi on suosittua. Poreallas ei sitä paitsi ole toiminut puoleen vuoteen. Eilen minua(kin) vanhempi nainen oli menossa samaan aikaan kylmäaltaaseen ja sanoi ystävällisesti, että mahdun kyllä hänen viereensä. "Olen siellä puolitoista minuuttia", hän sanoi. Kun sitten seisoimme vedessä ja juttelimme, hänen laskunsa ja sisäinen kellonsa (hänellä on tapana pomppia varovasti ja laskea sekunteja) menivät sekaisin. Olimme siellä vähintään pari minuuttia, olisimme siellä varmaan vieläkin, ellen olisi jo ehdottanut lämmittelemään menemistä.

Kuntosaliryhmän jälkeen pukuhuoneessa keskustelimme siitä, että olemme saamattomia jumppaamaan kotona. Eräs nainen sanoi n-sanan "Kunpa olkapäällä istuisi pieni n-poika, joka huutaisi korvaani, että lähde liikkeelle". En ole täysin varma käyttikö hän n-sanaa, sillä nainen oli juuri lähdössä ja pukukopissa oli pientä hälinää. 

Jos olisin asiasta huomauttanut, hän olisi luultavammin sanonut "Ei Suomessa ole rasismia" tai "Minulle n-sana on ihan normaali, eikä rasistinen ollenkaan".  Koko juttuhan oli äärimmäisen rasistinen. 

Minullakin saattaa olla rasistisia ajatuksia, sillä onhan se rasismi meissä niin syvällä. Yritän parantua kaikesta sellaisesta.

Minulla on huomenna syntymäpäivät, samaten nuoremmalla pojallani. Saa onnitella jo tänään. Jos satun vaikka jäämään auton alle ennen huomista, niin ehdin vielä nauttia onnitteluista.

Live-elämää

Olen vuoden verran pukeutunut lähinnä aamutakkiin, verkkareihin tai harmaisiin trikoohousuihin. Kävin lauantaina syntymäpäiväjuhlissa, eikä koronapukeutumiskoodi tuntunut enää riittävältä. Näissä juhlissa myös asun alaosa näkyi ja päädyin laittamaan päälleni mekon. Juhlissa ihmiset olivat kolmiulotteisia, eikä kuulunut tuttuja kysymyksiä "Kuuluuko?" tai "Näkyykö?" Syötävääkin tarjottiin, emmekä juoneet kylmää kahvia omista henkilökohtaisista mukeistamme.

Jännä seurata ihmisten käyttäytymistä tilaisuudessa, jossa kaikki eivät tunne toisiaan. Joku istuu nurkassa hiljaa ja tarkkailee ja toinen seisoo keskellä lattiaa ja kerää kaikkien huomion. 

Lauantain juhlien osallistujat oli rokotettu ja juhlaväkeä oli laillinen määrä. 

Lapset ja toisen lapsen kumppani kävivät eilen syömässä. Toinen poikani ja hänen puolisonsa ovat lähdössä Lappiin, joten kaivoin esille kaikenlaista retkeilyvermettä ja huomasin omistavani harjateltan, jonka yksi tukikeppi on vääntynyt, kaksi makuupussia, retkeilyastioita ja kuksan. Minäkin haluaisin patikoimaan. 

Olen seurannut Norppaliveä, mutta vielä enemmän minua kiinnostaa pesässään munia hautova sääksi. Lintu on jotenkin kiehtovan ruma ja sen pää kääntyilee alituisesti puolelta toiselle mahdollisia vihollisia tiiraillen. Sen höyhenet väpäjävät tuulessa ja siellä se kököttää itsepäisesti satoi tai paistoi.