Olen nähnyt maailmaa

Olin viikonloppuna Baselissa. Kuulostaa ehkä kivalta, mutta totuus on toinen. Lensin Tampereelta Helsinkiin, kone tuli Kokkolasta ja pysähtyi ottamaan kyytiin kolme Tamperelaista. Odotin Helsingin lentoasemalla 4 tuntia. Se ainoa kiva kauppa on hävinnyt sieltä. Baseliin ei pääse suoraan, joten ensin oli mentävä Kööpenhaminaan. Kone oli myöhässä, eikä siellä tarjottu mitään. Sitten juoksimme Baselin koneeseen, jossa muut matkustajat jo odottivat. Koneessa sai lasin tuoremehua. Perillä olimme iltamyöhällä, laukku ei ollut ehtinyt samaan kyytiin. Juuri kun ummistin silmäni ilmoitettiin, että nyt se laukku tuli. Väänsin pyyhkeen ympärilleni ja otin laukun vastaan. Aamulla kuudelta joku koputti oveen, aukaisi sen ja huusi "Morgen!". En saanut enää unta. Sitten luentosaliin nuokkumaan. Pinnasimme 2 tuntia luennoilta, että näimme vilauksen Baselista. Luentojen jälkeen söimme illallisen, kaikki olivat aika ryytyneitä. Seuraavana aamuna taas aikaisin aamiaiselle ja matkalaukun kera kongressikeskukseen, josta suoraan lentoasemalle. Lento Frankfurtiin, jossa käsimatkatavaramme tutkittiin saksalaisella perusteellisuudella. Sieltä Helsinkiin, koneessa tarjottiin vetisiä makarooneja. Tampereen koneessa meitä oli kymmenen. Kotona olin puolilta öin. En saanut heti unta, joten aloitin viikon pirteänä 5 tunnin yöunen jälkeen.