Mihin käytimmekään aiemmin sen ajan, joka menee Facebookissa kun hyödynnämme sovellutusta: mikä kissa/koira/kukka olet? tai mikä on jännittävin paikka, jossa olet rakastellut? tai mikä Muumien/Tuntemattoman sotilaan/Aku Ankan henkilö olet? Mikäköhän muuten saa minut kuvittelemaan, että jotakuta kiinnostaa, että olen käynyt ostoksilla.
Olimme eilen syömässä Koskipuistossa sijaitsevassa remontoidussa Rossossa. Kaupunki oli täynnä festarikansaa tai muuten vain ihmisiä, jotka ajattelevat, että festarit ovat oiva tilaisuus humaltua. Eihän festarilippuja välttättä tarvitse ostaa, voi senkin rahan käyttää alkoholiin. Ravintolan ikkunasta sai seurata humalaisten parveilua, kaatuilua ja kuseskelua aivan ikkunan alle. Ravintolassa nainen talutti toista vessaan, luulin, että kyse on poloisesta näkövammaisesta, kunnes huomasin, ettei nainen osannut yksin kulkea vahvan humalatilan vuoksi. Päätin heti ryhtyä absolutistiksi.
Eräs kollega kertoi, kuinka kardiologikongressissa New Orleansissa eräs suomalainen meni kuselle porttikongiin. Poliisit veivät hänet siitä hyvästä putkaan. Hänen vapauttamisekseen tarvittiin oikein asianajaja.
Aamuyöstä heräsin klassikko yhteislauluesitykseen "Päivänsäde ja menninkäinen", perinteiseen tapaan epävireisesti esitettynä. Huomatkaa, että tämä on katkeroituneen takapäivystäjän tekstiä. Tänään on onneksi jo vapaata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti