Kokeeko joku olevansa paska? Kukaan ei ymmärrä? Tekisikö mieli jäädä kotiin ja sulkea ovet ja ikkunat? Jääkö villapaita yhtä hiharesoria vaille? Tuntuuko kaikki turhalta? Sellaisiakin ihmisiä kuulemma on.
Heräsin tänä aamuna viideltä. Siihen aikaan ei kuulu nousta ylös. Katsoin itseäni peilistä ja säikähdin kalpeaa naamaani ja sotkuisia hiuksiani. Hain puhelimen ja ryhdyin kuuntelemaan Ossi Nymanin uusinta romaania Häpeärauha. En tiedä mitä kirjailija tästä pitää, mutta se on hyvää aamuyön kuunneltavaa, sillä se ei herätä liian suuria tunteita.
Romaanin päähenkilö muistuttaa kovasti kirjailijaa, mutta en tiedä onko tämä autofiktiota. Minulle sillä ei ole väliä. Mies katsoo kaikkea jotenkin ulkopuolelta, vaikka on kyllä elämässä mukana. Nyman tekee tarkkoja havaintoja ihmisistä. Hän haaveilee Hannasta, jolla on lapsi ja sisäilmaongelmainen omakotitalo. Hän haaveilee lapsesta. Kun haaveet toteutuvat, ei sitä mitenkään hehkuteta.
Nyman sai aikoinaan paljon vihaa niskaansa kertoessaan julkisesti, ettei halua tehdä palkkatyötä. Hänen moitittiin elävän toisten työllä. Häpeärauhassa ajatellaan, että niinhän sijoittajatkin repivät tuottonsa muiden selkänahasta.
En ollut ajatellut asiaa niin. Hesarin Visio-liitteessä ihannoidaan sijoittamista, se on täynnä sankaritarinoita, joissa joku on aloittanut sijoittamisen kaksivuotiaana ja päätynyt miljonääriksi kymmenvuotiaana.
Olen noudattanut lähes vegaanista ruokavaliota vuoden alusta. Heikkouteni ovat pullat, joiden maidolle, kananmunille ja voille olen sulkenut silmäni. Edelleen minusta tuntuu jotenkin nololta pyytää vegaanista annosta. Moni vegaani sanoo, ettei enää edes voisi syödä lihaa, siis maun puolesta. Minulle tulee välillä himo lihapulliin ja perunamuusiin.
3 kommenttia:
Minä luin juuri Nymanin Häpeärauhan ja tykkäsin. Minusta hänen tyylinsä on kehittynyt kovasti. Luin kirjaa niin, että pieni ja arkinen on kuvattu myhäilevästi ja hyväntahtoisen tyynesti, mutta sen alla on paljon isoja asioita. Nyt pitää muotoilla kiittävä kirjoitus harkiten, koska edellisen, Patriarkaatin, arvostelustani Nyman hieman suutahti. Se kirja oli minusta omituisen sekava, tämä ei ollenkaan.
En ole vielä lukenut (tai siis kuunnellut) koko romaania, mutta minäkin pidän hänen tarkoista havainnoistaan.
Korvapuusteja voi hyvin tehdä vegaanisina niin, ettei pullanautinto merkittävästi kärsi. Nesteenä vesi, kananmuna pois ja voin tilalle sinistä keijua ripaus suolaa). Ei liikaa jauhoja, jotta taikina pysyy pehmeänä. Voitelu siirappivedellä kananmunan sijaan. Pahin pullanhimo kukistuu testatusti.
Lähetä kommentti