Kävin katsomassa harrastajateatterinäytöksen kumppanuustalo Arttelissa. Arttelin seinälle oli ripustettu lukujärjestys. Keskiviikkoisin järjestetään marxilainen opintopiiri. Tampereella on siis Lenin-museo ja marxilainen opintopiiri. Kaverini lähti aikoinaan Helsinkiin opiskelemaan maatalousmetsätieteellisen tiedekuntaan ja hän kävi marxilaisessa opintopiirissä. Minusta se kuulosti hienolta. Se oli joskus 70-luvulla.
Harrastajateatteri Sarin sakki esitti näytelmän Panoo ja raamaa, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Sari Lilliestierna. Kuulin, että näytelmä on koottu naisten erokokemuksista.
Miehet pettävät. Naiset vihaavat ja ovat katkeria. Porukka teki tämän täysillä kirosanoja kaihtamatta. Näytelmän rytmi on napakka ja näyttelijät tosissaan. Olisin kyllä kaivannut enemmän suvantoja, naurua ja itkua. Viha alkoi välillä puuduttaa. Kaiken kaikkiaan hyvä esitys kuitenkin.
Kirjoittamisen suhteen ei ole mennyt hyvin. S sanoi, etten ole pessimisti, sillä sanotaanhan, ettei pessimisti pety. Minä petyin.
3 kommenttia:
Pessimisti on pettynyt kaiken aikaa, mutta perusoptimisti pettyy vain välillä ja unohtaa sitten koko jutun.
Toivotaan, että kirjoitusinspiraatio vielä iskee täysillä jonain päivänä, mutta jos ei, niin onhan sinulla kaksi hyvää kirjaa.
Niin kai se on. Hylsyissä on ensin kehuttu ja sitten sanottu, ettei ole tarpeeksi kaupallista potentiaalia. No ei varmaan myöskään riittävästi sitä taiteellista, mutta sitä ei ole sanottu.
Odottavat varmaan sitten paljastavaa autofiktiota tai dekkaria, ne kun myyvät.
Lähetä kommentti