Puuttuva palanen

Keittiöni seinästä puuttuu palanen ja minulla on tyhjä olo. Se palanen on puuttunut jo kymmenen vuotta, joten ei tyhjä olo siitä johdu. Eilen teki mieli takaisin töihin, joka on mielestäni hälyttävä oire. 

K korjaa keittiön seinän. Ensin hän teki pahvista mallikappaleen ja sitten muovasi puusta puuttuvan palasen. Tänään oli sovitus, kuin tehtäisiin mekkoa. Pikkuisen pitää lyhentää ja ottaa saumoista sisään. 

Kuuntelin radiosta kun Ruben Stiller haastatteli Pekka Sauria. Onnea ei pidä tavoitella, mutta elämällä pitää olla merkitys. Se ei ehkä ole ihan uusi ajatus, eikä Pekan keksimä. 

Parina viime vuonna kirjoittamisella on ollut minulle melko suuri merkitys. Moni saattaa olla sitä mieltä, että maailma pärjää ilman jorinoitani. Nyt sitten paperille valuu vain muutama väsynyt sana. 

Tapasin isäni. Hän on aina vihannut pop-, rock- ja iskelmämusiikkia ja pitänyt Bachista. Näimme jonkun matkan päästä iäkkään miehen ja isä sanoi "Tuo on se mies, joka tykkää klassisesta mussiikista".  Nimenomaan mussiikista, kyse ei ole siis kirjoitusvirheestä. 

Nyt pistän pystyyn kyselyn. Saanko kirjoittaa isästäni näin? Olisiko pitänyt pyytää lupa. Isäni ei lue tätä blogia.