perjantai 19. kesäkuuta 2009

Taikinaterapiaa

Ostin Anna-Leena Härkösen lehdykän Taikinaterapiaa. Suosittelen, se on hauskaa luettavaa ja siinä on ihan kelvollisen kuuloisia helppoja ruoka- ja leivontaohjeita. Uunissani paistuu juhannuksen kunniaksi omenakakku. Saa nähdä miten käy, pidän enemmän ruoanlaitosta.

Aikoinaan tein ensimmäistä kertaa ruokaa tulevalle entiselle miehelleni. Päätin tehdä poronkäristystä. Ohjeeessa nesteeksi käskettiin laittaa olutta. Pistin pataan pullollisen keskiolutta. Maku ei ollut hääppöinen. Myöhemmin kehityin ruoanlaitossa melkoisesti ja minusta se on tosi hauskaa. Laitan hyvää ruokaa, en harrasta mitään terveysversioita vaan kunnollista alusta loppuun kotona tehtyä ruokaa. Mieheni rakastui toiseen naiseen, kun rakkaus loppui hän palasi kotiin. Hän sanoi, ettei tuo toinen nainen tarjonnut kuin valmisruokaa. Nykyisessä avioliitossaan ex-mieheni harteilla on ruoanlaitto ja hän pitää siitä. Poikani laittaa ruoan avovaimolleen. Oli vaiheita, jolloin lasten kavereilla oli erilaisia diettejä, menun suunnitteleminen oli hankalaa kun yhden mielestä vain liharuoka oli kunnollista syötävää ja toinen oli vegaani. Siskojen kanssa keskustelemme aina ruoasta, soittelemme hyvistä ohjeista ja keittokirjoista. Aiemmin, kun nuorin siskoni tuli kylään suunnittelimme ensin tuntikausia mitä ruokaa laittaisimme, sitten valmistimme ruoan ja söimme sen. Loppuillan kehuimme oivallisia keitoksiamme.

Ei kommentteja: