keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Kätilöt
Katsoin pari minuuttia Kätilöt ohjelmaa. Vesi alkoi refleksinomaisesti valua silmistäni. Timo vei minut aikoinaan synnyttämään rupisella Tippa-Rellulla. Minut siirrettiin synnytyssalilta osastolle, koska vaikutti siltä, ettei synnytys edistynyt. Osatolla sitten itkeskelin yksin. Sattui niin kamalasti, yritin seistä suihkussa, se lievitti hiukan kipua. Kävin anelemassa hoitajilta apua, sanoivat, että täällä supistukset unohdetaan. He kyllästyivät lopulta jankutukseeni ja kutsuivat lääkärin, joka oli tietysti tuttu mieslääkäri, joka oli juuri aloittanut homman harjoittelun. Minut siirrettiin takaisin synnytyssaliin ja tytär syntyi pian. Olin suunnattoman onnellinen. Kurssikaverit juhlivat tapahtumaa ja kävivät osastolla seuraavana aamuna krapulaisina minua katsomassa. Lapsen isä haisi kamalalta. Kun poika sitten pari vuotta myöhemmin syntyi, olin viisaampi ja sinnittelin kotona viime tippaan saakka. Katsoimme videolta Hohtoa, kauhuelokuva sai lisämaustetta supistuksista. Kun vihdoin astuimme synnytyshuoneeseen Timo istahti keinutuoliin ja alkoi lukea Suomen Kuvalehteä. Ei lukenut pitkään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hohto saa kyllä ei-raskaana olevankin supistelemaan!
Kätilöt on kyllä koskettava sarja. Olin opiskeluaikana Naistenklinikalla, ja itkeä tirskutin ihan myötäonnesta...
Lähetä kommentti