Minulla oli pari vierasta Jyväskylästä. Jälkeenpäin pohdin naiseutta ja sen ulkoisia tunnusmerkkejä. Kävimme ensin jääkiekko-ottelussa, vieraani ovat JYP faneja. Minäkin välillä tempauduin mukaan jännittävään otteluun. Jääkiekossa on olennaista johonkin joukkoon sulautuminen, seuran kaulahuivi ja paikoitellen runsas alkoholi. Minun on vaikea kuulua JYP- tai Tappara-faneihin. Olen ollut liian kauan poissa Jyväskylästä ja asunut liian vähän aikaa Tampereella.
Vieraani halusivat lähteä tanssiravintolaan. Minä olisin oikeastaan halunnut jo nukkumaan. Ei auttanut muuta kuin laittaa mekko päälle. Vieraani pakottivat vetämään jalkaani virheostoksen, korkeakorkoiset saappaat. Ravintolaan kävely oli haastavaa, ulkomailla valmistettujen saappaiden pohjassa ei ole mitään pitoa. Kuljin P:n ja L:n välissä heistä tukea ottaen. Tanssiravintolakäynti oli suksee. Niinkö pienestä se tanssilattialle pääsy on. Jalkateriä tosin särki, varpaat puutuivat ja olin vähällä kaatua. Jouduin naisellisesti tukeutumaan miehiin. En se ollut minä vaan joku muu, ei minua haeta tanssimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti