torstai 22. lokakuuta 2015

Käyty potilaan sairauskertomuksessa, mutta ei muisteta mitään (onneksi)

Jotkut asiat saavat absurdeja muotoja. Kun potilas soittaa osastolle,  eikä ole osaston asiakas sillä hetkellä, merkkaavat hoitajat sähköiseen sairauskertomukseen "käyty potilaan sairauskertomuksessa". Tällä suojellaan ihmisten yksityisyyttä.

Pakollisen sairauskertomuskäynnin jälkeen voitaisiin antaa hoitajalle ja muille asianosaisille tyrmäystippoja, jotteivat nämä muistaisi millä annoksella rouva X:n Diformin retard menee.

Kävin eilen teatterissa katsomassa näytelmän "Taivaslaulu". Kirjan olin jo lukenut.  Näytelmä ja romaani kertovat nuoresta lestadiolaisparista ja samalla uskonyhteisöstä, jossa naisen velvollisuus on synnyttää kaikki lapset, jotka Jumala on hänelle suunnitellut. Taivaassa odottelevat nytkin ne kaikki pienokaiset, jotka minä olen ehkäissyt syntymästä tai sitten ne ovat syntyneet johonkin väärään perheeseen. Joudun tästä synnistä helvettiin, mikä on ihan sama, sillä muitakin syntejä on kertynyt television katselusta alkaen. Näytelmän äidit kantavat äitiytensä väsymättä, tepastelevat virkeinä juuri silitetyissä Marimekon leningeissä ja vievät naapuriin itse leipomiaan pullia.

Vettä tihuuttaa, potilailla on taas monta kerrosta vaatetta ja heidän sukistaan irtoaa mustaa nukkaa lattialle. He tulevat myöhässä, sillä eivät ole löytäneet parkkipaikkaa ja tuovat kengissään syksyn lehtiä.

9 kommenttia:

mimiplato kirjoitti...

Taas niin mainio kirjoitus!!

Anonyymi kirjoitti...

Postauksesi viimeiseen kappaleeseen liittyen tulee mieleen, että taidat olla nyt vähän tympääntynyt potilaisiin. Pitäisikö heidän tulla aamuyöstä jo parkkipaikan saamisen varmistamiseksi ja hipsutella vastaanottohuoneeseesi valmiiksi riisuttuina ja sukkanöyhdät varpaista harjattuina?
Potilaan roolissa ei ole mukavaa muutenkaan, saati silloin kun lääkäristä näkee päällepäin kuinka tätä ärsyttää potilaan ehkä hidaskin riisuutuminen ym. toiminta. Ei millään pahalla, mutta oliskohan loma tarpeen?

Heidi kirjoitti...

Loma olisi tarpeen. Mutta ei ärsytä, ihmiset ovat kivoja siis potilaatkin.

Heidi kirjoitti...

Potilaat ovat työssä se asia, joka ei ärsytä.

pääjalkainen kirjoitti...

Anonyymi on ehkä nyt noussut väärällä jalalla tai on muuten huonolla tuulella tai sitten hänellä on muuten vain huonoja lääkärikokemuksia. Minusta tässä suhtauduttiin potilaisiin lämmöllä ja hellyydellä. Eikö se sukkanöyhtä tarkoita juuri sitä? <3

Heidi kirjoitti...

Juu. Ei siinä ollut mitään negatiivista sisältöä.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi päivä olin viemässä lasta silmäläälääkäriin ja 3 asiakasta jäi tulematta. Joku oli ilmoittautunut, mutta lähtenyt johonkin. Niitä muita sitten huudeltiin. Ajattelin, että ei se helppoa ole, silmälääkäri kävikin tupakalla välillä. Vastaanottohuone haisikin kotoisasti tupakalle. Pojastani tuli lääkärin fani, kun hän kehui pojan hattua. Tuona päivänä oli liukasta ja paljon onnettomuuksia, ehkä syy, mihin ne tyypit olivat jääneet.

Siinä on muuten hassu juttu, kun näkee lääkärin tupakalla, se tuntuu "oudolta", kun luulisi, että ovat liikaa kohdanneet tupakkasairauksia rohjetakseeen nauttia tupakasta... Ei sentään tunnu hassulta, kun näkee lääkärin mutustavan munkkia:)

Yritin rohkaista naapurin mummoa, joka ei uskalla/ehdi kertoa lääkärille asioitaan, koska lääkärillä on niin kiire. Ehdotin, että kootaan lapulle asiat, joita hän ei ehdi/muista/kehtaa koskaan sanoa. Kotona sitten harmittaa ja surettaa, "kun oli vihainen ja kiireinen lääkäri... En muistanut..."

Ei siis tarkoita sinua vaan yleensä. Varmaan tavallista vanhuksilla tällainen.

Tuulatäti kirjoitti...

Aikaisemmin minäkin paheksuin kovasti jumppapaikkani suihkuhuoneen lattialla pesiviä mustia nöyhtämykyjä, kunnes huomasin, että ainakin osa niistä oli peräisin omista kintuistani. Ostin Stockmannilta kalliit merkkisukat, mutta se ei auttanut. Jos joku tietää keinon välttyä sukkanöyhtän kiroukselta, ottaisin mielelläni neuvon vastaan.

T. kirjoitti...

Anonyymin kommentti on näkökulmastaan jotenkin ymmärrettävä (vaikka väärä onkin), sillä nukkanöyhtään ja vaatteenttomuuteen liittyy vähintäänkin hieman häpeää. Erityisesti, kun nuori naislääkäri tutkii keski-ikäistä miestä, joka koettaa vaivihkaa napata piiloon valtavan tupsun napanukkaa.
---
Yleensä naislääkärit ovat olleet valtavan empaattisia, mikä jo se yksin on pari kertaa , vaikka mitään reseptiä ei ole kirjoitettu.