Olen lampannut tällä viikolla Hatanpäällä, jossa sijaitsee erilaisia terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelupisteitä.
Eilen kävin seulontamammografiassa. Hoitaja tuntui tylyltä ja leipääntyneeltä, enkä ihmettele. Tissien litistely ja kuvaaminen vaikuttaa aika rasittavalta työtehtävältä. Homman loputtua hän havahtui hyvästelemään minut ystävällisesti.
Mietin usein Sokoksen ruokaosaston kassahenkilöitä, jotka sanovat satoja kertoja päivässä "Hyvää päivän/illan jatkoa". Tekisi mieli ehkä vähän varioida sanomalla "Onpa teillä kaunis lippalakki" tai "Mitä mieltä olette Petteri Orpon kesälomasta?"
Tänään sain nähdä kohtuni limakalvon. Minusta se näytti ihan kelvolliselta. Kohdustani poistettiin polyyppi ja näin kaiken monitorista. Se oli tosi hienoa.
Hysteroskopia-toimenpiteen teki gynekologi, jota avusti kaksi hoitajaa. Mietin, oliko kaksi ehkä liikaa vai oliko toinen heistä vasta opettelemassa työtehtävää. Voisiko Purra tulla leikkaamaan jotain pois. Tapahtumaan osallistui myös kalvakka lääketieteen opiskelija, joka ei sanonut mitään.
Olin tosi kiltisti ja sain UÄ-kuvan itselleni, vähän kuin lapsi kiiltokuvan. Olin erittäin tyytyväinen saamaani palveluun. Minut valtasi toimenpiteen jälkeen "selvisin hengissä"-euforia ja taisin jopa vähän liioitella kiitoksissani.
2 kommenttia:
Olet vielä niin "nuori", että pääset julkiseen mammografiaan. Joudun itse usein kustantamaan omat toimenpiteeni, esim. mammon, ellen halua odottaa pitkää aikaa. Meidän sairaanhoidollinen julkinen on melko tukkoinen, odotin 1,5 vuotta polven keinonivelen operaatioon, mikä tehtiin pari kuukautta sitten ja onnistuneesti ja edullisesti.
Jouduin paikkauttamaan hampaani tällä viikolla omalla hammaslääkärilläni ja maksoin siitä enemmän, kuin polvioperaatiosta yliopistollisessa keskusairaalassa.
Mielelläni kävisin mammossa, mutta pitää taas hiukan odottaa ja kartuttaa kassaa.
Olen usein miettinyt kaupan työntekijöiden kohteliaisuutta ja sitä, kuinka aina jaksavat toivotella hyviä päiviä ja neuvoa sille hyllylle tai jopa mainita jotain henkilökohtaista, kuten asiakkaan kauniista huivista tai kampauksesta. Heillä voi itsellään olla huolia ja murheita muttei niitä näytetä asiakkaalle.
Asiakas voi sanoa ilkeästikin , mutta keskisormeaan ei voi kassahenkilö näyttää.
Olen ajatellut, että hymyllä tai ystävällisellä sanalla voin ehkä tuottaa hyvää jollekin työssään.
Nautipa loppukesästä ja limakalvo-polyyppikuvasta. Itse en aikoinani välittänyt niistä kuvista.
Aika moni tärkeä - jos turhakin - työ on yksitoikkoista ja henkisesti ja/tai fyysisesti kuormittavaa. Onneksi tekijöitä vielä kuitenkin löytyy!
Lähetä kommentti