Katsoin netistä Donald Trumpin kannattajien haastatteluja. Trumpilaiset väittivät, että Kaliforniassa lapsia saa "abortoida" laillisesti vielä neljä viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Vaikka haastattelija sanoi, ettei se pidä paikkaansa ja ettei se olisi abortti vaan murha, haastateltavat pitivät tiukasti kiinni uskomuksestaan.
Vanha ystävä jakaa somessa Halla-Ahon puheita. Samaten juttuja, joissa väitetään, että ihmisten osuus ilmastonmuutoksessa on valhe. Meemejä, joissa mummo turisee, että ilmastonmuutosta kutsuttiin aikoinaan kesäksi, syksyksi, talveksi ja kevääksi. Mietin kommentoisinko. En kommentoi. Siitä ei olisi mitään hyötyä.
Eilen "vietettiin" maailman laskennallista ylikulutuspäivää, eli eiliseen mennessä olimme käyttäneet ne uusiutuvat luonnovarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suomen ylikulutuspäivä ohitettiin 12.huhtikuuta. Qatarin asukkaat törsäsivät luonnonvaroja siinä määrin, että he kaahasivat ylikulutuspäivänsä ohi jo helmikuussa.
Luen virolaisen Mudlumin (Made Luigan kirjailijanimi) kirjaa Tätini Ellen, joka kertoo 1966 syntyneen kirjailijan originellista tädistä, joka keräsi kaiken mahdollisen muovikasseista pussinsulkijoihin ja tupakka-askien hopeapapereihin, niin että rojussa joutui kahlaamaan polviaan myöten. Vanhoista kynttilänpätkistä valettiin kynttilöitä, vaatteet ommeltiin itse ja viikonloppuisin herkuteltiin kotleteilla. Täti päällysti huonekaluja tekoturkisella, jota oli käytetty auton penkkien verhoiluun. Kun tavaroita sitten saatiin ja elintaso nousi niin alettiin tilata postimyynnistä kaikkea hullua.
Täti oli Oulun yliopiston ensimmäinen viron kielen lehtori 1960-luvulla. Ellen omisti käsirenkaan, jonka hän oli saanut lahjaksi Urho Kekkoselta (tärkeä tieto!)
Olen lukenut kirjaa puoliväliin ja se on sellaista nostalgista jutuskelua. Ei mitään Knausgårdia. Ei tarvitse ahdistua.
Minulla on ollut kolme tätiä, joista yksi on elossa ja edelleen tosi terävä. Hän on joskus hoitanut minua ja päivitteli äidilleen lähettämissä kirjeissä kyltymätöntä ruokahaluani. Olin muuttanut maalta vanhempieni luo ja kaipasin isovanhempiani. "Luulee varmaan, että on täällä vain käymässä", tätini kirjoitti. Kunnia tädeille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti