Olen käyttänyt tänään 4 tuntia tieteellisen artikkelin arviointiin. Työstä ei makseta mitään. Juttu lähetettiin ensin väitöskirjaohjaajalleni, joka sitten välitti sen minulle. Hän itse lähti uudehkoa rakkauttaan vastaan Tampereelle. Vähän olen katkera. Tuo nainen on oikeasti käsittämätön tehopakkaus.
Väittelin vuosi sitten, alkuun sain olla rauhassa, nyt luentopyyntöjä on alkanut sadella. Olen asiaan niin tottumaton, että imarreltuna pyynnöistä lupaudun sinne ja tänne. Todennäköisesti olen kohta suurissa vaikeuksissa. Homma ratkeaa pian luonnostaan, olen muodikkaan aiheeni melko nopeasti pieneen maahamme levittänyt. Sitäpaitsi ihan kuten vaatetusteollisuudessa, tässäkin muoti muuttuu.
-Aina se noita iänikuisia jorisee, eikös se kohta jää eläkkeelle
-Vielä yli 10 vuotta, ei voi olla totta, tajuaisi jo olla hiljaa
Olen urani huipulla ja edessä on se väistämätön liukas ja jyrkkä alamäki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti