Jyrki Vainonen ei siis käännöksessään puhu perunoiden vipoisasta vaan vilpoisasta kovuudesta. Korjasin virheen.
Kävin taas taidelainaamossa. Seinälläni on nyt pleksille maalattuja tuoleja. Pirkuleen hankala yksin laittaa tauluja seinälle. Hakkasin aina seinään naulan ja ripustin taulun. Sitten peräännyin ja katselin pää kallellaan. Ei käy tuohon, väärä korkeus. Naula pois ja sen upotus uuteen kohtaan. Seinäni ovat pian täynnä reikiä. Minulla on taidelainaamosta ennestään pieni pronssiveistos. Olen asunto- ja taidevelkainen.
2 kommenttia:
Vipoisa olisi ollut moneen kohtaan hyvä sana, muttei ehkä perunasta, kuulosti kumimaiselta (uudet perunat eivät yleensä ole.) Kissan häntä on joskus vipoisa.
Perunasta:
Jyrki Vainonen uumoilee kirjassaan Askelia : kirjoituksia kävelemisestä ( luku Dublin), miten viikingit ryöstöretkillään saivat Irlannista saaliikseen ehkä perunoita. Mutta mutta, eikös peruna esitelty Euroopassa vasta Amerikan mantereen "löytämisen" jälkeen, siis satoja vuosia viikinkien loston päiviä myöhemmin?
jmaattanen@luukku.com
Lähetä kommentti