keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Suppilovahveroita ja koulukiusaamista

Sienimetsässä tekisi mieli heittäytyä sammalmättäälle. Se näyttää niin suloiselta, pehmeältä, ihan vihreältä torkkupeitteeltäni. Siinä loikoilu voittaisi todennäköisesti sienien pomintaan vaaditun kyykistelyn.

Sienestyskaverini osoittivat minulle suppilovahveroryppäät ja minä keräsin sienet koriin. Sitä ennen näytin heille monenlaista seitikkiä ja kysyin toiveikkaasti "Onko tämä suppilovahvero?".  Reilun tunnin kuluttua alkoi sopivasti sataa, joten lähdimme  sisätiloihin juomaan lämmintä hehkuviiniä.

On kiva käydä kylässä, jossa ei tarvitse varsinaisesti seurustella. Voi olla rennosti, siivota sieniä, kuunnella musiikkia, tutustua isäntäväen kirjahyllyn sisältöön, syödä suppilovahveroilla täytettyä broileria ja perunasosetta, herkullista kakkua, juoda viiniä ja likööriä. Silittää kissoja.

Isäntä käytti suppilovahverot pannulla, pakkasi pakastepusseihin ja sain koko saaliin mukaani.

Tämä alkaa mennä hymistelyn puolelle. Ei tällaista kukaan lue.

--------------------------------------------------------------------

Katsoin eilen kakkosen koulukiusaamisiltaa. Lähipiirissäni löytyy kiusattuja. Kiusaannuin juontajista, jotka jakoivat puheenvuoroja opetusministerille ja opettajille. Ne joita asia tällä hetkellä koskee, jäivät usein ilman ääntä. Mikrofoni oli aina väärässä paikassa.

Minusta on hullua, että lähetyksessä seurataan välillä mitä somessa puhutaan. Eikö twitterit ja muut ole juuri sitä varten, että ne jotka haluavat sitä kautta osallistua ja seurata kommentteja, tekevät sen siellä.

Tyttäreni kommentoi facebookissa, että olisi kiva nähdä samasta aiheesta ohjelma, jonka nuoret itse olisivat tehneet. Heidän ajatuksensa olivat eilen kaikkein fiksuimpia (silloin harvoin kun he sattuivat saamaan puheenvuoron).


4 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Mukavan kuullonen kyläpaikka toi on kyllä. Kissojaki.
Oliko Kerttu kiukkunen kun olit "käynny vieraissa", kissoissa?

Mukavaa vapaan jatkoo sulle sinne!!

Merja kirjoitti...

Minä en oikein kestä näitä joukkokeskusteluja, joita tv:ssä harrastetaan. Ne ovat kaikella tavalla kummallisia pintaraapaisuja kahdeltakymmeneltä eri kantilta. En siis katsonut.
Syppilovahveroita etsiessä pitää saada ns vainu. Kun löytää ensimmäisen, sitten niitä alkaa löytyä lisää ja lisää. Minulla on vakipaikka, menen halemaan sieltä huomenna evästä viikonlopuksi.

Heidi kirjoitti...

En minäkään, mutta asian on koskettanut niin läheltä, että oli jotenkin pakko katsoa.

Anonyymi kirjoitti...

En katso televisiota, mutta komppaan tytärtäsi.

Åboriginal