sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Tasaaja

Asiat palaavat taas harmaiksi ja vettyneiksi. Glitterit karisevat, lukijat kaikkoavat, vain uskollisimmat jäävät. Aamulehden henkilöjutun jälkeen blogissani kävi 3500 kurkistajaa vuorokaudessa, viimeisen vuorokauden aikana teitä oli enää 1400 ja eiköhän nyt hiljalleen palata normaaliin, tuttuun ja turvalliseen.

Tietysti nautin positiivisesta huomiosta, mutta pelkään tasaajan vastaiskua. Kun sain näin paljon hyvää, niin nyt tasaaja jo pohtii, heittäisikö perään suolistosyövän vai riittäisivätkö peräpukamat? Aika usein tasaajalla menee hieman yli.

Miltä tuntuisi lööppijulkisuus, kun positiivisen sanomalehtijutun huomio nolottaa?

Lehdessä puhun siitä, miten varautuneita täällä Tampereella ollaan verrattuna Savoon. Asuntoni ja porraskäytävän välissä on kaksi ovea. Kun kotoa poistuessani avaan niistä sisemmän ja kuulen käytävästä liikuskelun ääniä, jään odottamaan kunnes reitti on selvä. Niin sosiaalinen savolainen olen.


5 kommenttia:

Kippura kirjoitti...

Hei,en tällä hetkellä asu Tampereella,mutta tunnistan tämän omalla kohdalla täysin.Kyllä me monet täällä Hämeessä ja etenkin Pirkanmaalla ollaan juuri näin käyttäytyviä.Silloin kun ns pakosta tullaan vastakkain,ollaan kyllä puheliaita ja kiinnostuneita ,mutta jos tilanteen voi välttää,parempi niiin.Hyvää alkavaa viikkoa,toivotaan muillekkin päiville yhtä kaunista säätä kuin nyt !

Pia kirjoitti...

Hei! Onpa lohduttavaa lukea, että muillakin on tuota Tasaajan pelkoa...


Löysin blogisi vasta muutama viikko sitten jotenkin sattumalta ja harmittelen, miksen ole aikaisemmin törmännyt. Hyvää luettavaa, kiitos siis!

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Tasaaja on aina läsnä. Kiva kun törmäsit tähän blogiin.

Nimetön kirjoitti...

Toiset pelkäävät Tasaajan vastaiskua, toiset että huijarisyndrooma paljastuu.
Ja ilmeisesti yhä useammat ovat vakuuttuneita siitä, etteivät onni ja menestys ole tarkoitettu - saati ansaittua - ainakaan heille..

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Näin se ikävä kyllä on.