keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Makkulointi

Tänään on huono päivä, vettä sataa, ruoka on huonoa ja kirjojani ryhdytään makuloimaan. Jotkut kevytmieliset kuulemma käyttävät tästä romaanin vääjäämättömästä kohtalosta sanaa makkulointi. Wikisanakirjan mukaan makulointi tarkoittaa mitätöintiä. Jos romaania ei ole siihen mennessä mitätöity, niin nyt se sitten viimeistään tapahtuu.

Makuloinnissa kirjoista revitään kannet ja sen sivut silputaan. Jätteeksi muuttunutta esikoiskirjailijan unelmaa tarjotaan tätä ennen kirjailijan ostettavaksi. Aion hankkia muutaman yksilön itselleni ja siinäpä onkin kiva lahja sukulaistädeille ja rippilapsille. En vielä tiedä koskeeko makulointi ensimmäistä romaaniani, toista vai peräti molempia. Ymmärrän kyllä, että kirjojen makuuttaminen varastossa ei ole kannattavaa. 

Kampaajani S kysyi pukeeko hän maskin. Mietin, että jos kaupassa on suositeltavaa käyttää maskia niin kaipa sama koskee kampaamoakin. Turvavälin päästä hiuksia on vaikea leikata. Puimme maskit toistemme suojaksi, muut kampaajat ja heidän asiakkaansa eivät niitä käyttäneet. 

S kertoi ostaneensa pojilleen verkkarit maski naamallaan. Myöhemmin hän huomasi kyseisen tuotteen olevan halvempi toisessa liikkeessä, palautti ensimmäisestä kaupasta ostamansa housut ja osti ne halvemmat. S kertoi, ettei olisi kehdannut toimia näin, ellei puoli naamaa olisi ollut maskin alla piilossa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö kirjoja voi edes lahjoittaa minnekään? Täytyykö ne tuhota?

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Lasten- ja nuortenkirjat kelpaavat kouluihin, nämä aikuisten kirjat eivät oikein mihinkään, en ainakaan tiedä hyviä kohteita. Toisaalta kun niistä joutuu kuitenkin maksamaan, ei viitsi tilata kovin suurta määrää.