Ruokaa yhdelle, kiitos

Eron jälkeen vietin välillä aikaa yksin kun lapset olivat isänsä luona. En kehdannut ostaa kaupasta yhtä pihviä tai lohimedaljonkia. Minusta se oli jotenkin niin säälittävää. Ostin aina kaikkea vähintään kaksi kappaletta. Jauhelihaakin ostin puoli kiloa, ettei myyjä ajattelisi, että tuo reppana laittaa ruokaa vain itselleen. Leikkeleitä ostin vähintään 200 g, "ei haittaa jos tulee vähän yli" sanoin reippaasti hymyillen, vihjaten siihen, että aamiaispöydässä istuu useampia henkilöitä. Ei se mitään jos ruoka pilaantui kunhan ei vaan kukaan kuvittele, ettei tuo raukka ole saanut seuraa. Nyt ostan ruokaa sen verran kuin tarvitsen, laitan itselleni hyvää ruokaa ja katan pöydän kauniisti.