Rakas auto

Luin erästä blogia ja tajusin, että todella nautin autottomuudesta. Inhosin autossa ilmeneviä vikoja, ajamista, ikkunoiden raaputtamista ja katsastuksia. Kerran ajoin 5 kilometriä ja ihmettelin kummaa ääntä: lämmityslaitteen 5-metrinen johto keikkui auton perässä. Meillä ex-mieheni kanssa oli aina kaikenlaisia autonrämiä. Hän ajanee nykyään jollain tasokkaammalla kulkuneuvolla. Kerran huoltoasemalla kuului kotterostamme kamala pamaus, olin ikäänkuin en olisi missään tekemisessä tuon ajoneuvon kanssa. Wartburgimme vaihteet menivät jossain vaiheessa sellaiseen kuntoon, että vaihdekeppiä piti vääntää kaksin käsin, joka tarkoittaa sitä, että kädet on irroitettava ohjauspyörästä. Eräästä autostamme menivä pyyhkijät rikki, käytin niitä etupenkiltä manuaalisesti. Kun konepellin alta alkoi tulla höyryä T. haki läheisestä pubista vettä, hän sai sieltä lainaksi oikein sievän vesikannun. Kerran huoltoasemalla kun tulin bensaa maksamasta lapset laulaa hoilottivat takapenkillä "Kaksi tapaa harrastaa seksiä, oikea ja väärä..." Auton ikkunat olivat auki. Kun äiti heitti aikoinaan minut työmatkallaan autolla kouluun, hän ajoi ojaan. Olimme Kuopiossa lähellä sairaalaa ja ohikulkeva ambulanssi pysähtyi katsomaan oliko meillä mitään hätää. Minua ei ole koskaan hävettänyt yhtä paljon. Luikin kiireesti kouluun ja jätin äidin ja auton sinne ojan pohjalle ja toivoin hartaasti, ettei kukaan tuttu ollut nähnyt tapahtumaa.