Tänään iski väsymys, juuri kun en enää odottanut sen saapuvan. Huijasin itseni lenkille lupaamalla munkkikahvit Pyynikillä. Soin itselleni vain pienen munkin. Uusilla ihmelenkkareilla kävely muistuttaa hienossa hiekassa tarpomista.
Tein pitkästä aikaa moussakaa, join lasin punaviiniä. Syödessäni kuuntelin Ylen ykköseltä japanilaisia luontoääniä. Keittiössä on ehdottomasti kuunneltava venäläistä Selena matkaradiota.
Soitin isälleni. Vanhempani ovat muuttamassa, ostivat uuden talon. Yleensä 80-vuotias jämähtää paikoilleen.
Isän kanssa piirrettiin sääkarttoihin, joita hän kuljetti töistä kotiin. Isä luki eläytyen Herra Pii Poosta, kattiloista ja perunoista. Isän kanssa syötiin kakkutaikinaa. Isä lähti töihin kantaen salkkua, joka sisälsi korvapuustin ja Suomen kuvalehden. Isän mielestä Väinö Linna on hienoin kirjailija eikä kunnollisia taidemaalareita enää ole. Lasse Viren on suomalainen sankari, Bach on säveltäjistä suurin. Isä heittäytyy lattialle pitkälleen ja nukahtaa oitis. Isä lukee kaiken Stalinista. Hän lukee kirjaa ääneen ja me kaikki huudamme: Älä lue!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti