Ahkeruusvillatakki

Poljin töihin purevassa pakkasessa. Sunnuntaiaamuna klo 7.30 marraskuussa Tampere on hiljainen paikka. Näin muutaman koiranulkoiluttajan, Puutarhakadun Siwasta paistoi lämmin valo. Ajattelin myyjää kohtalotoverinani. Tänään oli niin vähän töitä, että ehdin tehdä ne ennen kuin kunnon juhlija olisi edes herännyt nihkeiltä yöuniltaan. Potilaissa oli poikkeuksellisesti vain yksi, jonka sairaalaan joutuminen liittyi alkoholin käyttöön. Kotiin sain ajaa auringon paisteessa. Ostin itselleni palkkioksi ahkeruusvillatakin.