keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Arvot

Jouduin vastaamaan kahteenkin otteeseen kysymykseen "Mitkä ovat arvosi?". Koska en ehdi tänään muuta kirjoittamaan (laadin kaiken lisäksi lausunnon liittyen erikoislääkärikoulutuksen uudistukseen, josta en edes ymmärtänyt mitään) niin liitän arvot tähän perään.

-->
Arvot

Koti, uskonto ja isänmaa lienevät ne perinteiset suomalaiset arvot. Piti oikein miettiä mitä arvot tarkoittavat: ne perustuvat tiedon lisäksi tunteeseen.  Perinteiset suomalaiset arvot tuntuvat maalaisilta ja kepulaisilta.

Löysin netistä suomalaisten tulevaisuuden top ten arvoluettelon, johon on ainakin osittain helpompi samaistua, onhan listan ykkönen sukupuolten välinen tasa-arvo. Laajentaisin tasa-arvoisuuden vaatimuksen kaikkiin ihmisiin. Minusta kaikilla on oikeus perusturvaan, hyvään koulutukseen ja  hyvätasoiseen terveydenhuoltoon. Sellaisiin asioihin uskottiin vielä silloin kun opiskelin.

Pidän suvaitsevaisuutta fiksun ihmisen ominaisuutena ja kammoan kaikenlaista fundamentalistista uskovaisuutta. En kuulu kirkkoon, mutta en ole lopullisesti ratkaissut suhdettani uskontoon. Maailmankatsomukseni on tieteellinen ja homeopatiavastainen.

Pakko myöntää, että arvostan pärjäämistä, ahkeruutta, älyä ja taiteellista lahjakkuutta. Työ jäi aiemmasta arvoluettelosta pois. Voisiko syynä olla se, että työtä on aina riittänyt? Jos olisin ollut työttömänä niin näkisin asian varmasti toisin. En ole koskaan laskenut kovin tarkkaan työhön käyttämääni aikaa. Olen halunnut kehittyä työssäni.

Rehellisyys on taottu päähäni pyhäkoulussa ja kansakoulussa. Jos huijaa niin Jumala heittää taivaasta tulisen kiven. Valehtelijan nenä alkaa kasvaa pituutta kuin Pinokkiolla.

Lapset ja koti ovat tärkeitä, vaikkei sitä aina ehkä elämästäni huomaa. Tähän voisin liittää myös ystävät. Kodin pitää olla kodikas: esteettisyys ennen käytännöllisyyttä.

Taide kaikissa muodoissaan on merkitsee paljon. Haluan lukea, katsoa elokuvia, käydä taidenäyttelyissä ja kirjoittaa. Kaiken taiteen ei tarvitse olla helppoa. Kirjoittamisharrastuksessanikin olen melko kilpailuhenkinen ja vertailen itseäni toisiin kirjoittajiin ja huomaan kyllä puutteeni. Olen pian ainoa kirjoitusryhmäläinen, joka ei ole menestynyt Pirkanmaan kirjoituskilpailussa. Kirjoittaminen ei ole rentouttava harrastus. 

Olen viime vuosina ollut jossain määrin niuho ja minun olisi löysättävä, ennen kuin on liian myöhäistä. Vapaa-ajalle pitää antaa sille kuuluva arvo, sillä joutoaika ei ole pelkästään sitä varten, että ehtii kirjoittamaan tieteellisen artikkelin.

2 kommenttia:

AuvoT kirjoitti...

Yllät melkein Knausgårdilaiseen rehellisyyteen.

Kävisikö sinulle tehdä "Maisteluni" teos jossa käyt läpi kotikaupungin konditoriat, pubit ja galleriat?

Mielellään n 500 sivua.

Myös "Laisteluni" voisi olla hyvä, siihen tulee kaikki se minkä on jättänyt tekemättä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Viisisataa sivua ja viisi osaa. Käännösoikeudet 23 maahan. Pari oikeudenkäyntiä maistelupaljastusten vuoksi.