tiistai 20. tammikuuta 2015

Raaputusta

Makuuhuoneen remontti alkaa olla valmis. Vaatteet roikkuvat henkareissa ja makaavat kauniissa pinoissa kaapin hyllyillä. Ainakin toistaiseksi.

Maalasin makuuhuoneen ikkunalaudan. Lähirautakaupan kauppias myy minulle maalia säännöstellen. Hän väitti maalipurkin riittävän kolmeen ikkunalautaan, mutta se riitti hädin tuskin yhteen.

Tyhjää huonetta on todella helppo siivota. Minä jopa vahasin lattian, ensimmäistä kertaa elämässäni. Huonekalut ovat turha puhtauden este.

Remonttini laajeni hieman. Huomasin vierashuoneen ikkunalaudan maalin kupruilun ja lohkeilemisen. En voinut vastustaa kiusausta, vaan rapsutin ihan kokeeksi pikkuisen maalipintaa. Se tuntui todella hyvältä. Hain keittiöstä puukon ja rapsutin vähän lisää. Puukolla saa irti lopulta aika vähän, joten turvauduin leveään lastaan. Ikkunalaudassani on tällä hetkellä syviä kraatereita. Pääsen kohta paklaamaan. En taida enää nousta tästä omin voimin. Minulta pitäisi kuulemma piilottaa kaikki teräaseet.

Ehkä rautakauppias on oikeassa säännöstellessään pakkelin ja maalin myyntiä. Hän tunnistaa himokkaan katseeni, joka kulkee pitkin rautakaupan hyllyjä ja paljastaa riippuvuuteni.


3 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Hieno tuli!

Vaimon mukaan mulla tarttis olla porttikielto rakennusalan kauppoihin...

Motoristin Mutsi kirjoitti...

Maalin rapsutus on terapeuttista - kunhan sitä ei ole pakko tehdä eikä sitä ole liikaa :-D Kumma tyyppi tuo maalikauppias, mulle yritetään aina tyrkyttää jättikokoisia päniköitä, joita en jaksa edes nostaa....

Heidi kirjoitti...

Kerran hän ei suostunut myymään minulle lisää maalia, ennenkuin kävin sanomassa, että minun käskettiin sitä ostaa.