sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Ida

Kaverini S:n mies sanoi vaimolleen "Kaikki ystäväsi ovat kovin kyynisiä", johon S antoi heti selityksen "Ne ovat lääkäreitä".

Elokuvateatteri Niagarassa vietettiin eilen juhlapäivää, johon kuului kahvitarjoilu. Ilmankos mummoja oli tavallista enemmän liikkeellä. Mummot tietävät, mihin kannattaa mennä. Mummoissa on voimaa. Mummot kävelysauvoineen ja lattioita tuhoavine nastakenkineen ovat laatutietoisia, sillä olihan tulossa hyvä elokuva, puolalainen Ida.

Kahvi oli kahvia ja pulla tasapaksua teollista pitkoa. Tällainen pullapala voisi olla kohtuullinen alusta hillolle ja tuorejuustolle, mutta ensin se pitäisi kastella munamaidossa ja paistaa voissa. Pullan lisäksi tarjolla oli kuitenkin kirsikkatomaatteja! Ei saa arvostella, kun ilmaiseksi saa.

Oscarinkin voittanut elokuva Ida kertoo nuoresta luostarin kasvatista, jonka on viikon kuluttua määrä antaa lupaus viettää loppuelämänsä luostarissa. Sitä ennen Ida pakotetaan selvittelemään menneisyyttään ja tapaamaan ainoan elossa olevan sukulaisensa. Elokuvassa kuljetaan 1960- luvun sosialistisessa Puolassa. Juonesta ei sen enempää.

Ida on ehkä visuaalisesti kaunein elokuva, jonka olen koskaan nähnyt. Elokuvan saattaisi pysäyttää milloin tahansa ja ripustaa kuvan valokuvanäyttelyyn. Ida on mustavalkoinen, joka lisää sen tyylikkyyttä. Valkokangas on rajattu melkein neliskanttiseksi. Monesti ihmiset keskustelevat kuvan alalaidassa, joten teksti on jouduttu hilaamaan ylös, joka hieman haittaa katselua.

Oscar-elokuvassa kaikki oli laaturyötä: kuvaus, näyttelijätyö ja musiikki. Vaikka nautin elokuvasta, se ei koskettanut riittävästi. Se oli kai minulle liian tyylikäs. Tai olin väärässä vireessä, kun tarjolla oli niin huonoa pullaa. Neljä tähteä antaisin kuitenkin tai ainakin kolme ja puoli.

5 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Just noin on hyvä pullalle tehdä.
Ostin mansikkahilloo ja kermavaahtoo et tekisin vohveleita. Taijjanki paistella puolikovat pullasiivut pannulla ja käyttää pääliset niihin!

Jos ruokaa paistaa, on se hyvä paistaa oikeessa voissa. Tai sitten neitsytöljyssä.

ketjukolaaja kirjoitti...

Kirsikkatomaatteja saa melko huokeella. Tuon elokuvan voisikin käydä katsomassa vaimon kanssa näin hiihtolomalla, hyvä vinkki!

Olet ollut oikein hauskalla kirjoituspäällä viime aikoina.

Hoo Moilanen kirjoitti...

Kävin katsomassa Idan aamunäytöksessä olikohan se viime viikolla, ei huono.

Pidin siitä, että katsojaa joissakin kohdissa johdatettiin harhaan. Esim. alkupuolella, kun Ida tapasi tätinsä ensimmäisen kerran - luulin hänen olevan maailman vanhimman ammatin harjoittaja.

Tädin hypähdys ikkunasta tuli aika puun takaa vaikkei kai tullutkaan.

Lopussa Idan "entä sen jälkeen" -kysymykset nuorelle miehelle olivat aika koskettavia.

Ei tuo minunkaan arpiseen sieluuni ihan lähtemätöntä jälkeä jättänyt. En oikein osaa sanoa että miksi.

Boyhood kolahti kovemmin viimeaikaisista.

Ensi viikolla filkkarit, jeeee! :)

Heidi kirjoitti...

Filkkareihin on jo monet liput ostettuna!

Marja kirjoitti...

Kävin myös katsomassa Idan, ja se oli todella hyvä elokuva. Sen päätyttyä yleisöllä ei ollut kiire pois, ja kun reunimmaisena olin istunut, niin nousin ensimmäisenä ylös ja katselin yleisöä, joka näytti jotenkin typertyneeltä loppuratkaisusta. Ajattelin, että niinpä, puolalainen nuori nainen sai murskattua meidän tavallisten ihmisten elämän tarkoituksen parissa minuutissa!
Hieno elokuva, joka sai ihmiset ajattelemaan!