Facebook-virrassani kulkee mainos, jossa lukee "Vaihtoehto peräpukamille". En katsonut mikä tuo vaihtoehto on. Suonikohjut? Atooppinen ihottuma? Astma? Ärtynyt paksusuoli? Joku sairaus kuuluu ihmisellä olla.
Olen lähdössä pistäytymään Jyväskylässä, ja koska edessä on pitkä ja vaarallinen matka, nukuin kehnosti. Tarkoituksenani on tavata poikani ja syödä hänen kanssaan lounasta (on järkeä). Näen myös kouluaikaisen poikaystäväni (ei ole järkeä), joka on tuskin enää se hoikka nuori mies, sillä ikääkin täytyy olla kuusikymmentä. Enkä minäkään ole enää hehkeä nuori nainen. Hänen kanssaan olisi myöskin puhe syödä lounasta. Saan ainakin riittävästi syötävää. Yöksi menen vanhan ystäväni luoksi, joka tarjoaa mahdollisesti lisää ruokaa. Palaan huomenna kotiin hyvin ravittuna.
Juna lähtee Tampereelta kaksikymmentä minuuttia myöhässä. Ei ihme, että matkustajat vaihtavat busseihin.
Murehdin jo loman päättymistä. Kun lomaa on vaivainen viikko, alan voivotella töihin palaamista torstaina, kahden viikon lomajakson toinen viikko menee töihin paluuta suunnitellessa.
Tommi Melender kirjoittaa jotain sen suuntaista, että kirjailija kirjoittaa lievittääkseen yksinäisyyttään. Samaa tekee varmasti moni blogia pitävä polo. Yksinäisyyttä voi potea myös ihmisten seurassa.
1 kommentti:
Tarkoittaakohan se vaihtoehto peräpukamille pukamatonta perää? Sopivasti kuitua & istunnolle silloin, kun siltä tuntuu?
Oi, ajattele, jos onkin romantiikkaa ilmassa! Luin tänään naistenlehdestä 77-vuotiaan Pirkko Mannolan rakkaushehkutusta. Ihanaa! (Olen muuten kaaso huomenna.)
Luin Maaret Kallion Lujasti lempeän harppoen, koska se oli unohtunut jonnekin ja piti lukea löytymisensä jälkeen parissa tunnissa, koska siihen oli varauksia. Hän antoi synninpäästön - on perin inhimillistä kaivata sellaisia ihmisiä, joiden seurassa ei tunne itseään yksinäiseksi.
Lähetä kommentti