Häät

Lapseni vihittiin maistraatissa. A:lla oli morsiuskimppuna parsakaali, jonka varteen oli sidottu vaaleanpunaisia nauhoja. P oli pukeutunut mustaaan kauluspaitaan. Vihkijä vaikutti jotenkin vaivautuneelta. Vihkikaava oli kovin lyhyt ja pari piirsi tussilla sormukset sormiinsa. P on hävittänyt kihlasormuksensa, joten "sormukset" tatuoidaan myöhemmin oikeille paikoilleen. Toimituksen jälkeen vihkijä sanoi "Saatte jäädä tähän tilaan" ja lisäsi perään  "Vähäksi aikaa". Minua tämä kaikki liikutti.

Entinen mieheni oli tuonut P:lle (joka oli aiemmin E) hänen syntymätodistuksensa. Todistukseen ei näköjään laiteta isän nimeä ollenkaan. Tahraiseen paperiin oli ammatikseni kirjattu opiskelija. Tunsin myötätuntoa silloista itseäni kohtaan.

A vaihtoi sukunimensä ennen vihkimistä. Nyt-lehdestä soitettiin ja pyydettiin haastattelua sillä uusi nimi on erikoinen. "Menen juuri naimisiin, voitteko soittaa kohta", A vastasi puhelimeen.

Vihkimisen jälkeen söimme ravintolassa. Tapasin lapseni puolison sukua. Ryhmityimme omien sukulaistemme turvalliseen seuraan. T piti puheen, joka oli alun kömmähdysten jälkeen oikein kiva. Päivitimme ex-mieheni kanssa vanhat tuttumme. Hänen vaimonsa lähetti illalla fb-kaveripyynnön, johon myönnyin. Sopu ja yhteisymmärrys vallitsee.

Juhlat olisivat jatkuneet tamperelaisessa irkkupubissa, jossa kävin vain yhden pienen oluen verran. Matkalla pubiin vasemman jalan stay up -sukka valui polven tienoille ja kiskoin sitä ylöspäin muka niin, ettei kukaan huomaa.

Illalla pyyhin naamaltani vieraat kasvot, jotka kampaajani oli minulle taiteillut. Huomasin, että näytän paljon nuoremmalta ilman meikkiä. Tänään on uusi päivä ja uudet juhlat.