sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Vaatimatonta juopottelua

Luokkakokoukseen saapui yhdeksän luokkakaveria kahdestakymmenestä. Ajoimme nyssellä Pispalaan. Söimme munkkeja ja joimme proseccoa Lauri Viidan synnyinkodin liepeillä pikkuruisessa puistossa. Kävimme Pulterissa (joimme luonnollisesti olutta), ajoimme nyssellä keskustaan ja söimme Plevnassa (nautimme olutta ja viiniä). Siirryimme Paapan kapakan terassille (viiniä), laivaravintolaan (viiniä).

Kutsuin porukan luokseni ja seimailimme lahjaksi saamaani samppanjaa ja punaviiniä.

Päätimme lähteä ensi vuonna porukalla Chileen, jossa eräs luokkakaveri asuu. Olemme päättäneet saman asian aiemminkin, emmekä ole matkustaneet mihinkään. Matkasta päättäminen kuuluu luokkakokouksen vakituiseen ohjelmaan.

P:n mielestä nysseajelu oli jännittävintä. Mies ei ollut käyttänyt bussia saatuaan ajokortin joskus 70-luvulla. Moni luokkakaveri oli jäänyt luokalleen. Järjetön systeemi, jos et pärjännyt parissa aineessa jouduit tekemään kaikki muutkin kurssit uudestaan. Luokalle jääneet ovat pärjänneet elämässään erinomaisesti.

Onnistunut tilaisuus siis kaikin puolin. Hävikkinä kirjataan yksi vessanpönttöön pudonnut kännykkä.

Tänään olen makoillut sohvalla ja katsonut Areenalta stand up -komiikkaa. Koomikot kertovat ryyppyreissuistaan, joten oma juopottelu alkaa tuntua kovin vähäiseltä ja amatöörimäiseltä. Suorastaan vaatimatommalta. 

1 kommentti:

Timo Lampi ☺ kirjoitti...

Se on sulta vaan harjoituksen puutetta!! ;DDD
Kokeile joskus kolmen kuukauden ränniä, eli juopoteluputkea, se avartaa elmää.
Alkuunsa se on ihan mukavaa, mutta viimeisillä viioilla toivoisi jo koettelun loppuvan.
Kokeilin hommaa kerran, kun halusin itse kokea millaista on olla juoppo. Ei se mukavaa ollut kuin aluksi. Nyt jo mennyt vuosia ilman alkoholia. Niin ja tupakkaa.