sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Viihde-elokuva

Pidän elokuvista. Tykkään viihde-elokuvista. Eihän niihin kukaan usko, mutta ne sopivat suklaan ja salmiakin mussutuksen taustalle. Elokuvan jälkeen suussa maistuvat ne karkit, joita on lappanut ennen elokuvaa punaisella muovikauhalla pussiin ja joista tulee jälkeenpäin pikkuisen oksettava olo. Viihde-elokuvat saavat ajattelemaan, että itseltä puuttuu jotain olennaista, viihde-elokuvarakkaus.

A Star is Born on tehty ties montako kertaa. Syynä lienee amerikkalainen ajatus, jonka mukaan jokaisesta voi tulla jotain suurta. Kaikissa LA: n ja NY:n ravintoloissa  juomia ja ruokia kantavat nuoret naiset ja miehet, jotka ovat valetarjoilijoita. Tarjoileminen on vain välivaihe ennen elokuvaroolia tai loppuunmyytyä stadionkonserttia.

Tässä elokuvassa juoppo rokkari Jackson (ihana Bradley Cooper) löytää nuoren tarjoilijan Allyn (Lady Gaga) laulamasta homobaarista. No loppu on arvattavissa. Jackson on tietysti selvästi vanhempi kuin Ally, tuskin tämä muuten olisi näin edes mennyt.

Imeydyin romanssiin ja Bradley Cooperin silmiin siinä määrin, että söin karkit vasta kotona. Lopussa tirautin pienet itkut.  Tämä ei ollut hyvä elokuva, mutta hyvä viihdepläjäys. Unohdin karkit jossain elokuvan puolivälissä. Lady Gaga näytteli ikään kuin liian varovasti, mutta saattaa olla, että hänestä tulee tälläkin alalla lopulta jotain. Bradley Cooper oli ihana.

Kotimatkalla mietin, että voihan sitä elää ilman romanttista rakkautta niinkuin voi elää vaikka ilman toista jalkaa tai lauluääntä. Toisaalta olen jo sen verran nähnyt, että tunnen  vähän myös tämän elokuvan rakkauteen liittyvän ahdistuksen ja vanhan viinan lemun.

2 kommenttia:

Leena kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Heidi kirjoitti...

Tämä poisto oli vahinko. Kommentissa ei ollut mitään ikävää.