perjantai 6. maaliskuuta 2015

Sekalaista (taas)

Joku saattaa luulla, että olen luovuttanut "Alastalon salissa"- projektini. En suinkaan. Luen seitsemättä lukua, josta Kilpi sanoo "Tulli rommitetaan Alastalon salissa ja tullikapteeni haetaan pöydän alta, niikuin muukin tullibesättninki,  paitsi kokkia." Tullikapteeni Blombergia juotetaan kehnolla rommilla, ettei tämä huomaisi sokerin salakuljetusta. Blomberg puhuu murteellista suomea, kunnes humaltuu riittävästi, unohtaa miten tullimiehen kuuluu puhua ja puhuu suomea tuosta vaan. Kyllä tässäkin istutaan Alastalon salissa ja juodaan kahvia yhdellä tai kahdella sokeripalalla, mutta kerrotaan tarinoita kuten kuuluukin. Kyseessä on jonkinlainen miesten välinen kisa.

Suomalaisten uskonto on terveys. Kun syömme jotain hyvää, alamme jo syödessämme voivotella aterian lihottavuutta. Kotonani mainittiin aina myös grillattaessa mustuneiden lihapalojen karsinogeenisyydestä, makkaroiden nitraateista yms.  Me kaikki olimme hoikkia ja terveitä. Meille tuli äidin työpaikan vuoksi Syöpä/Cancer niminen lehti, jonka jokaisessa numerossa oli sievän pupun kuva ja teksti "Älä pistä päätäsi pensaaseen!" Ei saanut hetkeksikään herpaantua, vaan etsiä itsestään mustia luomia ja muita syövän merkkejä.

Suomalaisilla pitäisi olla jonkinlainen rippituoli, jossa voisi käydä tunnustamassa kun on syönyt epäterveellisesti, ettei sitä tarvitsisi valittaa isäntäväelle, joka on nähnyt suuren vaivan herkkuja valmistaessaan. Samalla pystyisi ripittäytymään, kun Body Pump on jäänyt väliin.

Näin filkkareissa ihanan anarkistisia animaatioita ja sen päälle todella ahdistavia lyhytelokuvia (sairautta, murhia, raiskaus yms.).

Animaatiossa Rabbit kaikki näyttää samalta kuin lastenkirjoissa, jäniksen kohdalla lukee rabbit, hevosen horse ja veitsen knife. Söpö tyttö heilauttaa veistä ja halkaisee suloisen jäniksen. Shokkiefekti naurattaa. Oh Willy animaatiossa pulska keski-ikäinen huovutettu Willy menee tapaamaan kuolevaa äitiään nudistiyhteisöön. Ihana! Animaatiossa The external world pieni poika opettelee soittamaan pianoa.  Kun soitto menee pieleen, lätkäisee vieressä istuva isä poikaa kalalla takaraivoon. Animaatoihahmot on kopioitu tietokonepeleistä. Paljon muutakin näin. Näitä on vaikea muuttaa sanoiksi.

Vieressäni elokuvateatterissa istui kaksi nuorta naista. "Tuletko avustajaksi elokuvaan? Pitää juoda keskaria hotellihuoneessa." Toinen nuori nainen lupasi harkita. Meinasin sanoa siitä sivusta "Minä tulen!" Maltoin kuitenkin mieleni.

5 kommenttia:

AuvoT kirjoitti...

Hyvä että Alastalo-sarja jatkuu. Olen jo vakavasti aikeissa lisätä se tän vuoden lukulistalle Blaise Pascalin lisäksi (jota en ole vielä aloittanut) Pikanttina ykstyiskohtana voisin mainita että tarkistin teoksen nimen googlella, ja wikipedian artikkelissa oli kuva jossa collegeopiskelijat käsittelee teosta, ja pyödällä oli sama editio kirjasta kuin minulla, pokkari.

En ymmärrä tätä aikaa, ja noita animaatioita. Eikö se ole aivan sairasta. Itse pidän 50 luvun doo wopista, Aku Ankka piirretyistä, sekä Pasilasta. Sanokaa minun sanoneen mutta ei tästä hyvä seuraa.

Miksi muuten näin hyvällä blogilla on niin vähän kommentoijia? Tuleeko ihmisille rimakauhu kun kirjoittaja tuntuu niin hyvältä ettei itse enää uskalla sanoa mitään?

Heidi Mäkinen kirjoitti...

AuvoT, ystävällisesti ajateltu. Olisiko taustalla se, että valvon kommentteja ja ne blogin ja minun vihaajat ovat kaikonneet?

bert kirjoitti...

Kävin katsomassa kansainvälisen kisan numero 9, "Nuori sydän":kö se nyt oli. Aika ahdistavaa ja synkkää oli nuoressa sydämessä. Lisäksi käsivarakuvauksesta tuli matkapahoinvointi.

Unknown kirjoitti...

Ootan aina innolla sun arviointia tarinasta Alastalon salista. Jotenkin naisen katsontakanta on hyvin erilainen kuin omani. :D

Meillä on täällä jo rippituoleja, melkein joka korttelissa: Kaljakapakka.
Siellä sitä on maailmaa parannettu ja kuunneltu tois(t)en ripittäytymistä. Jopa murhaajakin on saatu kiinni, kun on tarttenut kapakassa ripittäytyä tuntemattomalle, poliisille...

Ihana toi sun reaktio, minä tulen. Ois vaan pitänny sanoo... :D

Anonyymi kirjoitti...

Monta hyvää tilaisuutta menee ohi liiallisen itsesensuurin vuoksi. Pitäisi vaan avata suu, kun siltä tuntuu.

Kirjoittajan tasokkuus kieltämättä nostaa rimaa omien ajatusten riipusteluyrityksille.

Åboriginal